Vakavan finanssikriisin keskellä Kreikka yrittää löytää vaihtoehtoisia tapoja täydentää talousarviota. Useita vaihtoehtoja on jo ilmaistu, aina joidenkin maan saarien myynnistä ja päättyen siihen, että Saksa laskuttaa saksalaisten toisen maailmansodan rikoksista.
Kreikan valtiovarainministeriö päätti nostaa esiin asian siitä, että Saksa maksaa korvauksia maalle toisen maailmansodan aikana aiheutuneista vahingoista. Kreikan varavaltiovarainministeri Christos Staykuros kertoi tämän asiasta. Hänen mukaan kreikkalaisilla on oikeus ratkaista tämä asia heitä tyydyttävällä tavalla.
Virkamiehen mukaan asiantuntijat tutkivat huolellisesti ministeriön arkistoja, mikä auttaa määrittämään vahingon tarkan määrän. Saksalaisten velkakysymys on erittäin monimutkainen, joten se on ratkaistava kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
Kreikan varapääministeri Theodoros Pangalos esitti vuonna 2010 korvauskysymyksen, jonka mukaan sotavuosina hyökkääjät poistivat maan kultavarannot tuhoamalla siten maan talouden. Hän muistutti myös, että Kreikan saksalaisille toisen maailmansodan aikana myöntämän kahden miljardin lainan takaisinmaksu oli tarpeen.
Koska Saksan panos Kreikan saamiin vakautuslainoihin on suurin, saksalaiset tunsivat loukkaantumistaan ja eivät halunneet edes kuulla uusista palautuksista. Saksa muistutti, että kreikkalaiset olivat jo saaneet 74 miljoonaa dollaria korvauksia vuoden 1960 sopimuksen nojalla, joten kaikki saksalaisten velvoitteet Kreikkaa kohtaan peruutettiin.
Arvioitaessa kreikkalaisten ensimmäisiä lausuntoja uusista korvauksista on otettava huomioon se tosiseikka, että ne tehtiin kampanjassa ennen parlamenttivaaleja. Pääsääntöisesti sen aikana ehdokkaat eivät harhaile lupauksia ja korkean profiilin poliittisia lausuntoja yrittämällä saada äänestäjien myötätuntoa. Lisäksi he eivät menetä mitään: on mahdollista vetää joitain muita keinoja pois Saksasta - no, se ei toimi - se ei ole myöskään pelottavaa. Saksalaisia vastaan nostetun oikeudenkäynnin erityistä määrää ei ole vielä ilmoitettu, mutta asiasta käydyn keskustelun aikana luvut 7, 5 - 70 miljardia euroa mainittiin jo.
Kreikkalaisten halu saada ylimääräisiä varoja finanssikriisin yhteydessä on melko ymmärrettävää, mutta seuraavien saksalaisille esitettävien taloudellisten vaatimusten esittäminen saattaa mennä sivulle. Saksa on jo maan suurin eurooppalainen lainanantaja; jo pitkään sen viranomaiset pyrkivät kaikin tavoin välttämään Kreikan poistumisen euroalueesta. Mutta saksalaisten kärsivällisyydellä on myös raja, ja kreikkalaisten äänekäs lausunto parannuksista voi olla viimeinen olki. On mahdollista, että Saksan suhtautuminen kysymykseen Kreikan pelastuksesta voi muuttua dramaattisesti. Lisäksi saksalaiset finanssipalvelut ovat jo laskemassa vaihtoehtoja Kreikan kivuttomimmalle poistumiselle euroalueelta.
