Evankeliumi kertoo meille, että Kristus puhui ihmisille usein vertauksin. Niiden piti herättää ihmisessä tiettyjä moraalisia tunteita. Kristus käytti vertauksia kuvina kristinuskon perusmoraalisten totuuksien ymmärtämiseksi paremmin.
Vertaus publikaanista ja fariseuksesta esitetään Luukkaan evankeliumissa. Näin ollen Pyhät kirjoitukset kertovat kahdesta ihmisestä, jotka menivät temppeliin rukoilemaan. Yksi heistä oli fariseus, toinen publikaani. Juutalaisten kansan fariseuksia kutsuttiin ihmisiksi, joilla oli asiantuntijoiden asema Vanhan testamentin Pyhissä kirjoituksissa. Ihmiset kunnioittivat fariseuksia, he voivat olla juutalaisten uskonnollisia lakien opettajia. Veronkantajia kutsuttiin veronkantajiksi. Ihmiset kohtelivat näitä ihmisiä halveksivasti.
Kristus kertoo meille, että fariseus saapuessaan temppeliin seisoi keskellä ja aloitti ylpeänä rukoilla. Juutalainen lainopettaja kiitti Jumalaa siitä, ettei hän ollut yhtä syntinen kuin kaikki muut. Fariseus mainitsi pakollisesta paastoamisesta, rukouksista, jotka hän suoritti Herran kunniassa. Samalla se sanottiin turhamaisuudella. Toisin kuin fariseusta, veronkerääjä seisoi vaatimattomasti temppelin päässä ja lyö itsensä rinnassa nöyrillä sanoilla, että Herra ole armollinen hänelle, joka on syntinen.
Kristuksen valmistuttuaan tarinansa, hän ilmoitti ihmisille, että publikaanin tuli ulos temppelistä, jonka jumala perusti.
Tämä kertomus tarkoittaa, että henkilöllä ei pitäisi olla ylpeyttä, turhamaisuutta ja itsetyytyväisyyttä. Publikaani oli hullu Jumalan edessä, kun hän ylisti itseään enemmän unohtaen, että jokaisella ihmisellä on tietyt synnit. Publikaani osoitti nöyryyttä. Hän kokenut syvän parannuksen Jumalan edessä elämästään. Siksi publikaani seisoi vaatimattomasti erillään ja rukoili anteeksiantoa.
Ortodoksinen kirkko sanoo, että nöyryys ja synnin ymmärtäminen yhdessä parannuksen tunteen kanssa korottaa ihmisen Jumalan edessä. Se on objektiivinen näkymä syntisyydestä, joka avaa ihmisen polulle Luojaan ja mahdollisuuteen moraaliseen paranemiseen. Mikään tieto Jumalasta ei voi olla hyödyllistä, jos henkilö on ylpeä heistä ja asettaa itsensä muiden ihmisten yläpuolelle.
