Berliinin muuri on yksi kylmän sodan tunnetuimmista muistomerkeistä, ja se ilmentää kommunistisen Neuvostoliiton ja Naton jäsenmaiden vastakkainasettelua. Berliinin muurin kaatumisesta on tullut suuren muutoksen alkamisen symboli.
Syyt seinän rakentamiseen
Kylmä sota, joka alkoi toisen maailmansodan historian verisimmän loppumisen jälkeen, oli pitkä konflikti toisaalta Neuvostoliiton ja toisaalta Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä. Länsimaiset poliitikot pitivät kommunistista järjestelmää vaarallisimpana mahdollisista vastustajista, ja ydinaseiden läsnäolo molemmilla puolilla vain kasvatti jännitystä.
Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen voittajat jakoivat Saksan alueen keskenään. Neuvostoliitto peri viisi maakuntaa, joista Saksan demokraattinen tasavalta perustettiin vuonna 1949. Itä-Berliinissä tuli uuden valtion pääkaupunki, Jaltan sopimuksen mukaan se kuului myös Neuvostoliiton vaikutusalueelle. Itäisen ja lännen välinen konflikti sekä asukkaiden hallitsematon muutto Länsi-Berliiniin johti siihen, että Varsovan sopimuksen maat (Naton sosialistinen vaihtoehto) päättivät vuonna 1961 rakentaa konkreettisen rakenteen, joka rajaa kaupungin länsi- ja itäosat.
