Jokainen ihminen on ainakin kerran elämässään kuullut kymmenestä Jumalan käskystä. Mutta kaikki eivät ymmärrä, että tämä ei ole vain kansanperinteen ohjeita, vaan melko selkeä laki, jonka Jumala on myöntänyt ihmiselle.
Siinai-laki viittaa säädösjoukkoihin, jotka profeetta Moses on vastaanottanut Jumalalta Siinain vuorella. Vanhan testamentin pyhissä kirjoituksissa mainitaan nämä käskyt Pentateuchin kahdessa kirjassa - Exodus ja Deuteronomy. Kymmenen käskyä ovat ihmiskunnan laki, he puhuvat siitä, mitä ihmisiä kielletään.
Herra määräsi pyhän profeetan Mooseksen nousemaan Siinain vuorelle. Siellä juutalaisten kansan johtaja vietti 40 päivää rukoillessaan Jumalaa. Sen jälkeen Herra antoi Moosekselle kaksi kivitablettia, joille kirjoitettiin ihmisten suhteet Jumalaan ja muihin ihmisiin. Ensimmäinen tabletti sisälsi neljä käskyä, jotka sisälsivät ohjeita siitä, että henkilöllä ei tulisi olla muita jumalia kuin yksi Herra, älä luo epäjumalaa, älä julista Jumalan nimeä turhaan ja muista, että sapatti on omistettava Jumalalle. Nämä käskyt muodostavat ihmisen asenteen Herraa kohtaan. Toisella tabletilla oli kirjoitettu loput kuusi käskyä, jotka koskivat viestintää muiden kanssa. Joten sanotaan, että ihmisen tulisi kunnioittaa vanhempiaan (tässä tapauksessa ihmiset elävät maan päällä pitkään). Se sisältää myös viitteitä murhan, aviorikoksen, varkauksien, valheiden ja kateuden kieltämisestä. Raamatun historiasta käy selvästi ilmi, että käskyt eivät ole vain ihmisen fiktio, vaan Jumalan asetus.
Tämä ohjeiden kokoelma tunnustettiin sitovaksi juutalaisille. Uuden testamentin aikoina myös kymmenen käskyä on edelleen merkityksellinen. Kristus ei kumonnut yhtäkään niistä. Siksi käy ilmi, että Siinain lainsäädäntö on yleinen ihmisten käyttäytymislaki, jonka Jumala on myöntänyt kaikille maailman aikoille.
