Ortodoksisen kirkon työjärjestyksessä määrätystä neljästä monen päivän paastosta, Suuri paasto, vie erityisen ajan kristillisen elämässä. Pyhä helluntailainen on pisin ja tiukin pidättäytymiskausi.
Paaston treffit voivat muuttua siinä määrin, että tämä ajanjakso riippuu ortodoksisen pääjuhlan - pääsiäisen - juhlien lukumäärästä. Siksi, vaikka paasto kuuluu keväällä, sen alkamisen tulisi määritellä kirkon kalenterilla, joka osoittaa pääsiäisen päivämäärän ja Pyhän helluntaisen välittömän alkamisen.
Vuonna 2016 ortodoksiset kristityt saapuvat "sielun keväälle" (niin kutsutaan suurta paastoa) maanantaina 14. maaliskuuta (nykyaikainen kronologia). Tämä päivä on paaston alkamisen aika vuonna 2016.
Ortodoksisen kirkon työjärjestyksen mukaan Pyhä helluntailainen kirkko vuonna 2016 kestää Pyhän ylösnousemuksen juhlaan eli 1. toukokuuta. Niinpä vuoden 2016 viimeinen paastopäivä kuuluu lauantaihin, 30. huhtikuuta.
Paastotoimintaa aloittavien tulee ottaa huomioon, että lihatuotteiden syöminen kirkon ortodoksisen peruskirjan mukaan on kielletty viikkoa ennen 14. maaliskuuta. Ilmoitetun kuukauden seitsemäntenä päivänä alkaa jatkuva viikko, jota kirkon perussäännössä kutsutaan juustoksi. Tämän viikon ihmiset saivat nimensä Maslenitsa.
Uskovien on ymmärrettävä ortodoksisen paastoamisen pääasiallinen ydin, joka ei koostu ruokavaliosta, vaan halusta puhdistaa sielunsa tunnustuksen ja ehtoollisuuden sakramenteilla. Paastoamisen aikaan uskovan ortodoksisen ihmisen tulisi yrittää päästä ainakin hiukan lähemmäksi Jumalaa. Kristityt ajattelevat iankaikkisuudesta, kiinnittävät enemmän huomiota hengelliseen elämäänsä osallistumalla jumalanpalvelukseen lukemalla Raamatun (erityisesti evankeliumin) pyhiä tekstejä ja Kristuksen kirkon pyhien isien sielullisia opetuksia.
