Ruotsalainen elokuvanäyttelijä Max von Sydow on kaksinkertainen akatemia- ja Emmy-palkinnon ehdokas. Hänestä tuli kuuluisa viime vuosisadan viidenkymmenenluvulla, kun hän esiintyi päähenkilönä Ingmar Bergmanin mustavalkoisessa elokuvassa "Seitsemäs sinetti". Ja hänen viimeisimpien töidensä keskuudessa - Kolmesilmäisen korvan rooli suositussa sarjassa "Game of Thrones".
![Image Image](https://images.culturehatti.com/img/kultura-i-obshestvo/71/fon-syudov-maks-biografiya-karera-lichnaya-zhizn.jpg)
Varhaiset vuodet ja yhteistyö Bergmanin kanssa
Max von Sydow syntyi Ruotsissa vuonna 1929. Jo lukiossa, hän aloitti harjoittamisen teatteritaiteessa ja hänestä tuli yksi teini-ikäisten teatteriklubin perustajia.
Koulun jälkeen Max opiskeli luovassa studiossa Tukholman kuninkaallisessa draamateatterissa. Ja juuri opiskelijavuosinaan hän esiintyi ensimmäisen kerran elokuvanäytöllä - Alfa Schöbergin elokuvassa "Vain äiti".
Max von Sydow valmistui studiosta vuonna 1951. Ja samana vuonna, 1. elokuuta, hän meni naimisiin taiteilija Kristina Olinin kanssa, joka synnytti myöhemmin kaksi poikaa hänestä - Klas ja Henrik.
Vuonna 1955 Ruotsin Malmön kaupungissa nuori Max von Sjudov tapasi legendaarisen elokuvan ohjaaja Ingmar Bergmanin. Kaksi vuotta myöhemmin Bergman loi elokuvan vertauksen "Seitsemäs sinetti" siitä, kuinka keskiaikainen ritari Agnelius Blok (ja von Syudov näyttelivät rooliaan) pelaa shakkipeliä Kuoleman kanssa, yrittäen viivästyttää seuralaistensa kuolemaa. Elokuva teki roiskeita Euroopassa ja Amerikassa. Sekä ohjaaja että johtava näyttelijä tuli heti tunnistettaviksi henkilöiksi.
Sitten Mark von Syudov näytteli vielä kahdessa Bergman-kultti-elokuvassa (Mansikkalaite ja Maiden Spring), ja tämä vahvisti hänen asemaansa korkean tason näyttelijänä.
Max von Syudovin ensimmäiset teokset Hollywoodissa
Max von Sydow aloitti työskentelynsä Yhdysvalloissa vuonna 1965. Ensimmäisellä Hollywood-elokuvalla, jossa hän osallistui, oli erittäin monimutkainen otsikko - "Suurin tarina, joka koskaan ollut." Ruudun näyttelijä näytteli tällä nauhalla Jeesusta Kristusta. Rooli osoittautui varsin onnistuneeksi, kun elokuvan julkaisemisen jälkeen Syudov alkoi vastaanottaa monia yritystarjouksia Hollywood-elokuvantekijöiltä. Muutaman seuraavan vuoden aikana hän näytteli sellaisissa amerikkalaisissa elokuvissa kuten Qwilleranin muistio, susi-tunti, kolme kondoripäivää, intohimo ja Kremlin kirje.
Vuonna 1971 ruotsalainen näyttelijä näytti Lancaster Merrinin papiston roolia kuuluisassa kauhuelokuvassa "Exorcist", ja tämä oli toinen tärkeä virstanpylväs urallaan. Ruotsin näyttelijä nimitettiin tästä roolista kultaiseksi maapalloksi.
Melko nopeasti Max von Syudovista tuli todellinen tähti Yhdysvalloissa ja jopa joskus muutti perheensä tänne Skandinaviasta. Kuitenkin jo vuonna 1979 hän erotti ensimmäisen vaimonsa Christinan ja hänestä tuli poikamies.
Näyttelijän työ 1980- ja 90-luvuilla
80-luvulla von Syudov osallistui sellaisten Hollywood-elokuvien kuvaamiseen, kuten Flash Gordon (1980), Conan the Barbarian (1982), Dune (1984) ja Duet for the Solist (1986).
Samanaikaisesti hän jatkoi työskentelyä eurooppalaisessa elokuvassa. Ja lopulta taiteilija nimitettiin toista kertaa Oscar-nimitykseen tanskalaisessa elokuvassa "Pelle valloittaja" vuonna 1987.
Vuonna 1988 Max von Syudov teki elokuvan Katinka, jonka käsikirjoitus perustui tanskalaisen proosaklassikon Herman Bangin romaaniin. Tämä on hänen ainoa ohjaustyö, ja sille muuten palkittiin skandinaavinen elokuvapalkinto Guldbagge.
Vuonna 1993 von Syudov sai Tokion festivaalin palkinnon kategoriassa "Paras näyttelijä" roolistaan elokuvaan "Käden kosketus" (ohjaaja - Pole Krzysztof Zanussi).
Näyttelijä näytteli vuonna 1996 loistavasti kuuluisan norjalaisen kirjailijan Knut Hamsunin elämäkertaelokuvassa "Hamsun". Tästä työstä hän sai jälleen Guldbagge-palkinnon. Monet elokuvakriitikot uskovat, että Gamsun on yksi von Syudovin vaikuttavimmista rooleista.
Vuonna 1997 Ranskan Provencen maakunnassa von Sydou meni naimisiin naisen nimeltä Catherine Brele, joka on ammatin mukaan elokuvan tuottaja. Nyt von Syudov asuu jatkuvasti Katariinan kanssa Pariisissa.
Vuonna 1998 hän soitti kantoaaltoa Vincent Wardin elokuvassa "Where Dreams May Come". Täällä Robin Williamsista tuli hänen ampumapartnerinsa.