Valtiojärjestelmän mukaan Saksaa voidaan turvallisesti kutsua klassiseksi esimerkiksi liittovaltion maasta. Sen liittovaltion aiheina ovat 16 liittovaltiota perustuslakeineen, hallituksineen ja lainsäädäntöelimineen.
Käyttöohje
1
Saksa on valtion rakenteessa parlamentaarinen liittovaltion tasavalta. Maan kärjessä on liittovaltion presidentti, jonka liittovaltion edustajakokous valitsee viiden vuoden välein - perustuslaillisen elimen, joka on perustettu ensisijaisesti tätä tarkoitusta varten.
2
Saksan presidentillä on hyvin rajalliset valtuudet, joista tärkeimmät ovat liittokanslerin edustaminen Bundestagissa ja eduskunnan alahuoneen erottaminen hallituksen päämiehen ehdotuksesta. Hänen toimivaltaansa kuuluu myös vanhempien upseerien nimittäminen armeijaan, valtion palkintojen jakaminen ja tuomioiden anteeksiantoa koskevien päätösten tekeminen.
3
Kaksikamarinen parlamentti käyttää Saksan lainsäädäntövaltaa. Parlamentin alahuone on Bundestag ja ylähuone on Bundesrat.
4
Bundestag valitaan suoralla paikallisella äänestyksellä enemmistöjärjestelmällä 4 vuoden toimikaudeksi. Hänen toiminnan päätavoite on lakien säätäminen liittovaltion tasolla.
5
Bundesrat-edustajia ei valita, vaan heidän nimensä ovat liittovaltionsa hallitukset. Se käsittelee liittovaltion ja maan suhteita koskevia laskuja. Hänen toimivaltaansa kuuluu myös nykyisen perustuslain muuttamiseen liittyvien lakiesitysten käsittely.
6
Saksan toimeenpanoalaa edustaa liittokansleri, jota johtaa liittokansleri. Saksan hallituksen toiminnan pääpiirteenä on, että liittovaltion ministeriöiden valtion politiikkaa ei toteuteta itsenäisesti, vaan Saksan liittovaltioiden samojen toimeenpanoelinten kautta. Vain ulkoasiainministeriö, sisäministeriö ja puolustusministeriö tekevät poikkeuksen.
7
Ministeriöiden lisäksi hallitukseen kuuluu myös liittokanslerin kanslia ja tiedotusvälineiden toimisto, jotka ovat suoraan liittokanslerin alaisia.
