Huolimatta siitä, että liberalismissa ja sosialismissa vapaus tunnustetaan korkeimmaksi arvoksi, molemmat liikkeet sitä tulkitsevat eri tavoin. Ideologisten ristiriitaisuuksien seurauksena näiden kahden suuntauksen välillä syntyvät kiistat eivät lakkaa tänään.
![Image Image](https://images.culturehatti.com/img/kultura-i-obshestvo/17/kakie-osnovnie-idei-liberalizma-i-socializma.jpg)
Käyttöohje
1
Liberalismi ja sosialismi näkevät historiallisen kehityksen nykyajan eri tavalla. Sivilisaatiosta, joka teki yksilöstä sosioekonomisen ja sosiaalisen elämän keskuksen, on tullut liberalismin kannalta merkittävä saavutus. Liberaalit näkevät tämän inhimillisen kehityksen vaiheen viimeisenä vaiheena. Sosialismi kritisoi modernia sivilisaatiota, hän pitää sitä vain askeleena historiallisessa evoluutiossa, mutta ei viimeisenä. Sosialististen näkemysten mukaan ihmiskunnan historia on vasta alkamassa, ja sosialistit näkevät globaalin kehitystavoitteen nykyisen kapitalistisen järjestelmän kaatamisessa ja ihanteellisen yhteiskunnan rakentamisessa. Siksi sosialistiset ideat ovat usein utopististen suuntausten partaalla.
2
Tärkein liberalismin vapauksista on yrittäjyys tai kaikkien oikeus yksityiseen omaisuuteen. Poliittinen vapaus on hänelle toissijainen taloudellisen vapauden kannalta. Liberaalien ihanteellinen yhteiskunta nähdään varmistamalla jokaiselle yksilölle yhtäläiset oikeudet ja yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ja julkinen tunnustaminen. Jos liberalismin kannalta vapaus on identtistä kunkin henkilön yksilöllisen vapauden kanssa, sosialismin kannalta se ylittää yksityiselämän. Päinvastoin, sosialismi vastustaa individualismia ja korostaa ajatusta sosiaalisesta yhteistyöstä.
3
Liberaalin oppin suurena panoksena yhteiskunnan kehitykseen voidaan pitää hänen levittämistä oikeusvaltion periaatteista, kaikkien yhdenvertaisuudesta lain edessä, valtion rajallisesta vallasta, sen avoimuudesta ja vastuusta. Erityisesti liberalismi hylkäsi aikaisemmin vallitsevan vallan syntymisen ja toiminnan teologisen teorian, joka perustelee sen jumalallisen alkuperän. Jos alun perin liberaalit pyrkivät minimoimaan valtion vaikutuksen taloudellisiin prosesseihin, nykypäivän teoriat sallivat hallituksen puuttumisen ratkaista yhteiskunnallisesti merkittäviä ongelmia - sosiaalisen aseman tasoittaminen, työttömyyden torjuminen, tasa-arvoisen koulutuksen saatavuuden varmistaminen jne. Mutta valtion valta on liberalismin mukaan olemassa vain aiheen edut ja heidän tulisi varmistaa heidän kiinnostuksensa.
4
Sosialistien mielestä ihanteellinen yhteiskunta nähdään sellaisena, jossa ihmistä ei voida käyttää hyväksikäyttöön, ja vahvistetaan myös sosiaalinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Ideologisen suuntauksen mukaan tällainen yhteiskunta voidaan saavuttaa vain poistamalla yksityinen omaisuus ja korvaamalla se kollektiivisella ja julkisella omaisuudella. Tämän prosessin pitäisi johtaa ihmisen vieraantumisen vähentymiseen työn tuloksista, eliminoida ihmisen hyväksikäyttö ihmisen keskuudessa, vähentää sosiaalista epätasa-arvoa ja myös varmistaa kunkin henkilön harmoninen kehitys.
5
Sosialismin teorian yleisin käytännön toteutusmuoto on poliittinen järjestelmä, joka perustuu valtion täydelliseen hallintaan talouden tai ns. Komento-hallintojärjestelmän suhteen. Nykyään markkinasosialismin ns. Mallit ovat yleistyneet, mikä viittaa siihen, että markkinataloudessa on yrityksiä, joilla on kollektiivinen omistusmuoto.