TSKP: n keskuskomitean uusi pääsihteeri Mihhail Gorbatšov ilmoitti vuonna 1985 Neuvostoliiton suuntauksen perestroikan suuntaan. Sen jälkeen on kulunut kolme vuosikymmentä, mutta joitain näiden tapahtumien seurauksista ei vieläkään voida arvioida mahdollisimman objektiivisesti.
Säätötarve
Pääsyy perestroikan alkamiseen vuosina 1985-1991 oli Neuvostoliiton vaikea taloudellinen tilanne, johon maa joutui vuosikymmenen alussa. Ensimmäiset yritykset valtionjärjestelmän jälleenrakentamiseksi teki Juri Andropov, joka aloitti taistelun laajalle levinneen korruption ja varkauksien torjunnasta. Hän veti valtion taloudellisen kaaoksen syvyyteen ja yritti vahvistaa työkuria. Hänen yritykset saada aikaan muutos olivat vain yrityksiä tuottamatta toivottua vaikutusta. Valtion järjestelmä oli vakavassa kriisissä, mutta valtionlaitoksen virkamiehet eivät ymmärtäneet eikä ymmärtäneet tätä.
Gorbatšovin aloittama perestroika ei tarkoittanut valtion siirtymistä toiseen hallintomuotoon. Sosialismin piti pysyä valtionjärjestelmänä. Perestroika ymmärrettiin talouden globaaliksi nykyaikaistamiseksi sosialistisen talousmallin ja valtion ideologisen perustan päivittämisen puitteissa.
Ylimmällä johdolla ei ollut ymmärrystä mihin suuntaan liikkeen pitäisi alkaa, vaikka muutoksen tarpeeseen luotiin kollektiivinen luottamus. Myöhemmin tämä johti valtavan valtion romahtamiseen, joka hallitsi 1/6 maata. Ei pidä kuitenkaan olettaa, että uudistusten tehokkaan toteuttamisen yhteydessä ennemmin tai myöhemmin tätä hajoamista ei tapahtunut. Liian paljon yhteiskuntaa tarvitsi uusia suuntauksia ja muutoksia, ja epäluottamus oli kriittisellä tasolla.
