Uskonto on sisäinen uskomus yliluonnollisen korkeamman voiman (Jumala tai jumalat) olemassaoloon, jota palvotaan. Mitä uskontoa tietyssä yhteiskunnassa vallitsee, sillä on tietty vaikutus siihen.
Käyttöohje
1
Maailmankuvatoiminto. Uskonto auttaa rakentamaan tietyn kuvan maailmasta ja löytämään paikkansa siinä. Monet ympäröivän maailman ilmiöt löytävät selityksen uskonnossa, kilpailevat toisinaan tieteellisestä näkökulmasta (teoria maailman luomisesta, kuoleman jälkeisestä elämästä jne.).
2
Korvaava tehtävä. Usein uskonto korvaa maallisen viestinnän puuttumisen uskonnollisella yhteisöllä. Henkilö kommunikoi Jumalan kanssa rukouksissa, katumuksessa ja tämä saa hänet helpotukseksi - koska henkilö voi luottaa Jumalaan salaisuuksilla, joita hän ei paljasta kenellekään muulle. Usko kompensoi myös ihmisten voimattomuuden: kun henkilöllä ei ole tarpeeksi voimaa jotain tai vain itseluottamus, heitä voidaan kysyä Jumalalta. Ajatus ylimmästä auttajasta on rohkaisevaa ja auttaa etenemään eteenpäin, harjoittamaan liiketoimintaa luottavaisemmin, toivoen voimakasta apua ylhäältä. Ja usko korkeimpaan oikeuteen auttaa myös selviytymään vastuun taakasta. Tärkeintä ei ole päästää ehdottomasti kaikkea sattumanvaraisesti päättämällä, että "Jumalan kaikesta tahdosta". Missä tahansa uskonnossa Jumala odottaa ihmisiltä, kuuliaisuuden ohella, aktiivista toimintaa.
3
Sääntelytoiminto. Todella uskova ihminen rakentaa moraalista käyttäytymistään uskonnon perusteella: hän yrittää noudattaa käskyjä, miellyttää Jumalaa - ja johtaa siten arvokasta, vanhurskasta elämäntapaa, pyrkii tekemään hyviä tekoja ja välttämään syntisiä. Siten ihmisen vapauden laajuus on rajoitettu hänen omasta pyynnöstään, tietty moraalisten arvojen järjestelmä on muodostumassa. Tämän arvojärjestelmän muodostavat pääsääntöisesti aiemmat sukupolvet käskyissä, vertauksissa ja kaanoneissa: nykyaikainen ihminen voi vain hyväksyä sen.
4
Kulttuuritoiminto. Uskonto edistää kulttuurin kehitystä, antaa sille lisää syvyyttä, erityisen merkityksen. Se kannustaa ihmisiä ajattelemaan, analysoimaan omaa toimintaansa. Muinaisina aikoina uskonto auttoi kehittämään kirjoitusta, typografiaa, maalausta, arkkitehtuuria ja arkkitehtuuria.
5
Viestintätoiminto. Uskonnon tarkoituksena on tuoda ihmiset yhteen, tehdä heistä samanmielisiä, auttaa heitä löytämään yhteinen kieli ja jatkamaan onnistunutta kommunikointia. Valitettavasti tällä hetkellä uskontojen monimuotoisuus herättää ristiriitaa - huolimatta siitä, ettei mikään uskonto sitä vaadi. Yksi usko ei kuitenkaan usein hyväksy toista uskoen vain itsensä olevan totta. Lisäksi yhden uskonnon sisällä sellainen ilmiö kuin lahkot leviävät yhä enemmän. Nämä ovat pieniä yhteiskuntia, jotka tulkitsivat omalla tavallaan (usein melko vapaasti) uskonnon perusteita ja saarnasivat uskoaan, mikä ei myöskään lisää yhtenäisyyttä yhteiskuntaan.
