Hyksos (Hyksos) - tämä on nimi Egyptin valloittajista, todennäköisesti semitaalisesta alkuperästä, jotka hyökkäsivät Aasiasta Niilin suistoalueelle XIII-dynastian hallituskauden lopulla, noin vuonna 1075 eKr. Tarinan Hicks-hyökkäyksestä kertoo Manetho toisessa kirjassa.
Manefol tulkitsee nimen "hyksas" nimellä "paimen kuninkaat"; se ymmärretään kuitenkin oikeammin kreikkalaisena vääristyksenä egyptiläisestä ilmaisusta "maiden hallitsijat". Manefonin tarina Hicksin hyökkäyksestä on luonteeltaan kansankertomusta, eikä sitä voida pitää luotettavana historiallisena muistomerkkinä, koska se antaa yleensä tosi perinteen.
Suoraan Hykselle nousevia monumentteja on erittäin vähän; ne löydettiin Egyptistä, etelästä lähellä Tapestryä, eteläisessä Palestiinassa, Mesopotamiassa ja Kreetalla. Tämä osoittaa, että Hicksin vaikutusvalta (ellei itsenäisyys) levisi erittäin laajalle alueelle. Hicksin hyökkäys meni pohjoisesta. Egyptin koillisrajalle, asuntovaunureitille Syyriaan, he perustivat linnoitetun pisteen, vuoret. Avaris ja Manethonin mukaan osoitti kunnianosoitusta koko Egyptille "kaataen sen, mitä tehtiin".
Heidän määräävän asemansa jatkui ottaen huomioon viimeisimmät tieteelliset tiedot, ei 500 vuotta (Manetho), vaan vain noin 150 vuotta. Thebesin hallitsijat, Sechenenran kolme faaraoa, jotka hallitsivat peräkkäin, yrittivät valloittaa gyxien ikeen etelästä.
Vain seuraavan XVIII-dynastian ensimmäinen kuningas, Yahmes I, joka jatkoi karkotetun vihollisen vainoa maan ulkopuolella, etelään, onnistui lopulta syrjäyttämään Gyksit heidän linnoituksestaan - Avariksesta. Palestiina, Syyria ja Phoenicia.
Hykses selvisi hyökkäyksestä Etelä-Palestiinassa kuusi vuotta; Tämän vuoksi oletamme, että he omistavat sekä Syyrian että Palestiinan.
