Nash-amerikkalaista John Forbesia kutsutaan matematiikan neroksi. Satunnainen ajattelu antoi hänelle mahdollisuuden vaikuttaa merkittävästi peliteorian kehittämiseen, josta hän sai taloustieteessä Nobel-palkinnon. Farbes tunnetaan kaukana tiedemaailmasta prototyyppinä Russell Crowen kanssa suositun Hollywood-elokuvan "Mind Games" päähenkilöstä.
Elämäkerta: alkuvuosina
Nash John Forbes (Nash John Forbes) syntyi 13. kesäkuuta 1928 amerikkalaisessa kaupungissa Blufield, Länsi-Virginiassa. Hän oli kotoisin yksinkertaisesta perheestä: hänen äitinsä työskenteli englannin kielen kouluopetajana ja isänsä sähköasentajana.
Nash oli tavallinen poika. Hän opiskeli lukiossa, vaikka silloin hän ei halunnut matematiikkaa. Tämä esine teki hänestä tylsää. Noina vuosina Nash kiehtoi kemiallisista kokeista, shakista ja kirjoista. Hän tiesi myös kaikki Bachin sävellykset. Hänen rakkautensa tarkkaa tiedettä kohtaan ilmestyi 14-vuotiaana lukeessaan kirjan ”Suuret matemaatikot”.
ura
Koulun jälkeen Forbes tuli Carnegie Mellon Universityyn. Siellä hän yritti opiskella kemiaa ja kansainvälistä taloutta, mutta lopulta hän kuitenkin päätyi matematiikkaan. Valmistumisensa jälkeen Nashista tuli jatko-opiskelija Princetonin yliopistossa. Samalla hän kiinnostui peliteoriasta ja puolusti myöhemmin väitöskirjaa tästä aiheesta.
Vuonna 1950 Forbes liittyi RAND Research Corporationiin. Samanaikaisesti hän opetti laskentakursseja Princetonin yliopistossa. Vuotta myöhemmin Forbes aloitti tutkimuksen avustajana Massachusetts Institute of Technology.
Vuonna 1959 Forbesilla todettiin skitsofrenia, ja hän putosi tieteellisestä elämästä useita vuosia. 80-luvulla tauti taantui hetkeksi ja hän jatkoi tutkimustaan.
Yksi Nashin vertauskuvallisista tieteellisistä saavutuksista on tasapainokaavan johdannainen peliteoriassa. Hänen löytöjään käytettiin myöhemmin aktiivisesti strategioissa erilaisten kauppojen, erityisesti huutokauppojen, toteuttamiseksi.
Vuonna 1994 Nash sai Nobel-palkinnon työelämän taloustieteessä "Tasapainoanalyysi muiden kuin yhteistyöpelien teoriassa". Vuonna 2015 hän sai arvostetun Abel-palkinnon. Hänestä tuli ensimmäinen tiedemies, jonka töitä leimasi kaksi samanlaista palkintoa.
