On olemassa monia kansanperinteitä, jotka rinnastetaan ortodoksisiin kirkon käytäntöihin. Pyhään veteen liittyvät taikausko, joka pyhitetään kauden juhlassa, ovat erityisen yleisiä.
Pyhä kastevesi, joka on perinteisesti pyhitetty kahdesti nyt: Kasteen jouluaattona ja itse lomalla, on suuri kristitty pyhäkkö. Ei ole sattumaa, että sitä kutsutaan kirkossa pyhään agiasmaan tai suureen agiasmaan. Ortodoksisen uskovan asenteen tällaiseen veteen tulisi olla kunnioittava. Kuitenkin monet ihmiset pitävät kiinni useista suosituista taikauskoista, jotka liittyvät tähän, ehkä yksi ortodoksisten ihmisten merkittävimpiin pyhäkköihin.
Erityisesti monet uskovat, että on tarpeen vetää pyhä kastevettä seitsemään kirkkoon. Toisen tulkinnan mukaan sinun pitäisi käydä kolmessa temppelissä, joista sinun täytyy saada vettä. Pääasia tässä väärinkäsityksessä on, että vettä tulisi vetää useista kirkoista. Tällainen vesi on joidenkin mukaan enää vain pyhää, mutta "super-pyhää". Lisäksi se saadaan sekoittamalla vettä eri temppeleistä.
Tämä käytäntö on vieras ortodoksiselle havainnolle ja on tietämätöntä pyhän veden pyhittämisen olemukselle ja menetelmille. Tällainen taikausko voidaan johtaa turvallisuuteen taikuuteen, ”ortodoksisen juoman” valmistamiseen sekoittamalla erilaisia aineosia. Henkilö ilmaisee epäluottamuksensa suureen pyhityksen arvoon, yrittäen sekoittaa vettä useista temppeleistä tehdäkseen siitä vielä ”vahvemman”.
Itse asiassa suuren pyhityksen riitti on yksi. Tällä tavoin pyhitetty vesi eri temppeleissä on täsmälleen sama. Kaikki vesi saa ihmeellisiä ominaisuuksia, jumalallinen armo laskeutuu kaikkeen veteen (pyhitetty temppeleissä). Siksi ei tarvitse vetää vettä seitsemästä, kolmesta tai useammasta kirkosta. Veden sekoittaminen ei petä pyhäkköä vielä enemmän armona.
On syytä huomata, että noidat, taikurit ja psykiat noudattavat usein tätä käytäntöä. Nämä ihmiset neuvovat piirtämään pyhää kastevettä eri kirkoissa, ja he itse käyttävät tätä menetelmää henkilökohtaisiin tarkoituksiin, mikä on selkeä esimerkki ortodoksisen kulttuurin vieraasta magismista.
Siten ihmisen on suojeltava itseään tällaiselta taikausulta. Kirkko suhtautuu kielteisesti sellaisiin käytäntöihin kuin perinteisiin, joilla ei ole mitään tekemistä ortodoksisen dogman kanssa.
