Kristuksen risti on suuri pyhäkkö sekä ortodoksisille että katolilaisille. Ristiinnaulitsemisen Kristuksen muodossa ja kuvassa voidaan kuitenkin havaita joitain eroja.
Katolisen ja ortodoksisen perinteen mukaan risti on suuri pyhäkkö siinä määrin, että sillä on Jumalan Pyhimmän Karitsan, Herran Jeesuksen Kristuksen, kärsimys ja kuolema ihmiskunnan pelastamiseksi. Ortodoksisia kirkkoja ja katolisia kirkkoja kruunuttavien ristien lisäksi on olemassa myös ruumiiristiinnauluja, joita uskovat kantavat rinnassaan.
Useiden vuosisatojen ajan muodostuneiden ortodoksisten ja katolisten risteiden välillä on useita eroja.
Ensimmäisten vuosisatojen muinaisessa kristillisessä kirkossa ristin muoto oli pääosin neliteräinen (yhdellä keskellä vaakasuoraan palkkipalkkiin). Tällaiset ristin muodot ja sen kuvat olivat katakombissa roomalaisten pakanallisten viranomaisten harjoittaman kristittyjen vainon aikana. Ristin neliteräinen muoto on edelleen katolinen perinne. Ortodoksinen risti edustaa useimmiten kahdeksanteräistä ristiinnaulua, jossa ylempi poikittapalkki on kilpi, johon naulataan merkintä ”Jeesus Natsareenin kuningas Judea”, ja alempi kalteva poikkipalkki osoittaa ryöstäjän parannuksen. Tällainen ortodoksisen ristin symbolinen muoto osoittaa parannuksen korkeaa hengellisyyttä, joka saa ihmisen taivaan valtakunnasta, samoin kuin sydämellisen katkeruuden ja ylpeyden aiheuttaen iankaikkisen kuoleman.
Lisäksi ortodoksiassa löytyy myös ristin kuusiteräisiä muotoja. Tämän tyyppisessä ristissä pääasiallisen keskivaaka-aineen lisäksi on myös alempi viisto poikkipalkki (joskus on kuuden terän ristiä, joissa on suora suora poikkipalkki).
Muita eroja ovat kuvat Vapahtajasta ristillä. Ortodoksisissa ristiinnaulissa Jeesus Kristus on kuvattu kuoleman valloittavana jumalana. Joskus ristillä tai ristin ikoneissa kärsivä Kristus kuvataan elävänä. Tällainen Vapahtajan kuva todistaa Herran voitosta ja ihmiskunnan pelastuksesta, puhuu Kristuksen ruumiillisen kuoleman jälkeen seuranneen ylösnousemuksen ihmeestä.
Katoliset ristit ovat realistisempia. He kuvaavat Kristusta, joka kuoli kauhistuneiden kärsimysten jälkeen. Usein katolisen ristin yhteydessä Vapahtajan kädet notkautuvat ruumiin painon alle. Joskus voit nähdä, että Herran sormet taivutetaan kuin nyrkkiin, mikä heijastaa todennäköisesti harjaan ajamien kynsien vaikutusta (ortodoksisilla risteillä Kristuksen kämmenet ovat auki). Usein katolisiin risteihin voi nähdä verta Herran ruumis. Kaikki tämä keskittyy kauheaseen tuskaan ja kuolemaan, jonka Kristus kärsi ihmisen pelastamiseksi.
Muut ortodoksisten ja katolisten ristijen väliset erot voidaan havaita. Joten, ortodoksisissa ristiinnaulimissa Kristuksen jalat naulataan kahdella kynnellä, katolilaisella - yhdellä (vaikka joissain luostarikatalouden katolisten määräyksissä 1300-luvulle saakka käytettiin ristiä neljällä kynnellä kolmen sijasta).
Ortodoksisen ja katolisen ristin välillä on eroja ylälevyn merkinnässä. Katolisten ristiin kirjoitettu "Jeesus Nasarenelainen Juutalaisten Kuningas" on kirjoitettu latinalaisella lyhenteellä - INRI. Ortodoksisissa risteissä on kirjoitus - IHTSI. Vapahtajan halo-ortodoksisilla risteillä kreikkalaisten kirjainten kirjoitus, joka merkitsee sanaa Jehova:
Myös ortodoksisissa risteissä on usein kirjoitus "NIKA" (merkitsee Jeesuksen Kristuksen voittoa), "kunnian kuningas", "Jumalan poika".
