Neuvostoliiton ylin neuvosto päätti 26. joulukuuta 1991 lopettaa unionin olemassaolon. Kaikista sen osaksi tulleista tasavalloista tuli itsenäisiä ja suvereenia valtioita. Mihhail Gorbatšov ilmoitti päättäneensä toimintansa presidenttinä päivää aiemmin. Historioitsijat yksilöivät useita mahdollisia syitä Neuvostoliiton romahtamiselle.
Käyttöohje
1
Poliittinen syy on se, että kaikki enemmän tai vähemmän merkittävät päätökset kaikilla Neuvostoliiton tasavaltojen elämänalueilla tehtiin Moskovassa, huolimatta siitä, että jokaisella tasavallalla oli oma johto. Keskuslaitteiston epäpätevyys, haluttomuus siirtää osa vallasta tasavallan hallintoelimille johti tehottomaan hallintoon, ajan ja resurssien menetykseen, väestön ja tasavaltojen johtajuuden tyytymättömyyteen.
2
Monissa tasavalloissa Gorbatšovin demokraattisten uudistusten seurauksena keskipakoisnatsionalistiset taipumukset syntyivät ja vahvistuivat, etnisten ryhmien ristiriitoja alkoi syntyä, pyrkimyksiä varhaisesta erottautumisesta Neuvostoliitosta ja maansa itsenäistä kehitystä. Monet kansalliset sisäiset konfliktit - Vuoristo-Karabahin konflikti, Transnistrian konflikti, Georgian ja Abhasin konflikti - liittyvät läheisesti kansallisen itsemääräämisoikeuden ja itsehallinnon pyrkimyksiin.
3
Taloudelliset syyt kansantalouden suhteettomaan kehitykseen. Asekilpailu, avaruuskilpailu, Afganistanin sota, loputon apu sosialististen leirien maille vaativat yhä enemmän taloudellisia investointeja, jotka vaikuttivat kulutustavaroiden tuotantoon. Sotilasbudjetti ylitti sosiaalibudjetin 5-6 kertaa. Tekninen viive siviiliteollisuudessa on kauan ilmeinen, ja se on vain kasvanut vuosien varrella. Taloudellinen epätasapaino ilmaistiin Neuvostoliiton tasavaltojen tasa-arvon epätasa-arvoisessa suhteessa tavaroiden pulaan ja varjotalouden kehitykseen
4
Gorbatšovin CCCP-uudistukset eivät vain antaneet myönteisiä tuloksia, vaan jopa kiihdyttivät unionin romahtamista. Kuten jo mainittiin, demokraattiset muutokset ovat johtaneet kansalliseen jännitteeseen. Yritykset vähentää teknistä taakkaa käyttämällä kiihdytykseen kutsuttuja toimenpiteitä epäonnistuivat Neuvostoliiton talouden heikkouden takia.
5
Suurin osa Neuvostoliitossa valmistetuista kulutustavaroista oli samantyyppisiä, yksinkertaistettu rajoitettuun hintaan, valmistettu halvoista materiaaleista. Tuotannon tehokkuus mitattiin tuotettujen tavaroiden määrällä, laadunvalvonta oli minimaalista. Kaikki tämä yhdessä elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden ajoittaisten keskeytyksien, erilaisten kieltojen ja rajoitusten sekä länsimaista jatkuvan elintasoviiveen kanssa aiheutti neuvostoliiton kansalaisten tyytymättömyyden sosialistiseen elämäntapaan.
6
Seuraava syy on keinotekoisesti luotu ”rautaesirippu”: vaikeudet matkustaa ulkomaille, jopa sosialistisen leirin maihin, kielto kuunnella ”vihollisen ääniä”, vaikeudet saada korkealaatuisia tuontitavaroita ja tiukka valuuttakaupan kielto. Kaikki tämä yhdessä unionin talouden maksukyvyttömyyden kanssa on johtanut varjotalouden aktiiviseen kasvuun - erilaisten tavaroiden ja palvelujen maanalaiseen tuotantoon ja myyntiin.
7
Median tiukka sensuuri, tietojen piilottaminen Neuvostoliiton sisäisistä ongelmista ja länsimaiden elämästä, useiden teosten julkaisemisen kielto, Neuvostoliiton historian tuntemattomia tosiseikkoja ja teknologisten katastrofien tietojen piilottaminen - kaikkea tätä vahvisti Yhdysvaltojen Neuvostoliittoa vastaan suunnattu tietosota.
