Useiden vuosikymmenien ajan, kun kylä lakkasi olemasta kaupungin pylväs. Siitä on tullut tinkimätön ja siksi tarpeeton lisä, taakka, jota kukaan ei halua vetää itseensä. Aika ajoin kuuluu huudahduksia siitä, että kylät ovat menehtymässä Venäjällä, ja sen kanssa on tehtävä jotain, mutta jopa järkevät ideat murtuvat ylitsepääsemättömiksi esteiksi, jotka ne itse pystyvät ja pystyttävät.
Venäläisten kylien sukupuuttoon on monia syitä, mutta ne ovat kaikki toisiinsa yhteydessä. Kotitalous- ja sosiaalitasolla kohtaamme täydellistä riittämättömyyttä. Maaseudun infrastruktuurin kehittämiseksi tiet ovat ensisijaisesti tärkeitä. Loppujen lopuksi juuri teillä maahantuodut ruoka- ja taloustavarat viedään paikallisiin kauppoihin ja lääkkeet toimitetaan apteekeille ja sairaaloille. Materiaalien toimittamiseksi uudisrakentamiseen tarvitaan myös teitä. Mutta uuden osan asettaminen moottoritieltä kylään, jossa on kymmenen ja puoli sielua, on taloudellisesti kannattamatonta. Ja asukkaat, joilta on poistettu sivilisaation edut, pakotetaan jättämään kotinsa. Vastaavasti työvoimasta ja henkilöstöstä puuttuu.
Kulttuurin taso laskee kriittiseen pisteeseen. Kun täytyy miettiä, kuinka selviytyä, se ei riitä balettiin tai Puskiniin. Kaikissa työskentelevien laitosten monissa kylissä, erityisesti syrjäisissä kylissä, on vain päivittäistavarakauppoja, joiden valikoima täydentää muutaman kuukauden välein. Klubit ja muut järjestäytyneen joukkovierailumahdollisuudet on täynnä lautoja ja lahoavat hiljaa. Millaista viihdettä ei ole, on olemassa vain yksi mielialaa parantava keino - alkoholi. Ja se johtaa rappeutumiseen, kotirikollisuuteen ja varhaiseen kuolleisuuteen. Nämä olosuhteet eivät myöskään paranna väestötilannetta, vaikka aikaisemmin suuri määrä lapsia oli talonpojan perheen normi.
Aika ajoin yritetään elvyttää maataloutta ja kotieläintaloutta aiemmassa mittakaavassa, kehitetään ohjelmia nuoremman sukupolven mukaan ottamiseksi alalle, jopa varoja osoitetaan talousarviosta. Sanomattakin on selvää, kenen taskuissa he ovat? Tai mainitaanko, että maataloustuotteiden ostohinnat ovat monta kertaa alhaisemmat kuin markkinahinnat? Jopa yrittäjä, jolla on lämpimimmät tunteet kylästä kohtaan, ymmärtää, että on strategisesti ja taloudellisesti kannattamatonta sijoittaa pääomaa, työvoimaa ja aikaa tällä alueella, koska tämä ajatus oli alunperin tappiollinen.
Kylät ovat edelleen pinnalla pienen matkan päässä kaupungista, mutta lähellä suurkaupunkeja ne ovat myös tuomittu. Suurten kaupunkien liian väestönosuusongelma on akuutti monilla alueilla. Maa-alue asuinrakennusten rakentamiseen ei riitä, joten laajennus tapahtuu kylien kustannuksella, joilla pohja uusien rakennusten rakentamiseksi on jo valmis. Osa kylistä muuttuu asuinalueeksi varakkaalle osalle väestöstä. Kylälle historiallisesti annettujen toimintojen suorittamisesta ei tietenkään voida olla kysymys.
