Ehkä on vaikea löytää toista yhtä hirveää ilmiötä ihmisyhteiskunnan elämästä, joka on sota. Maiden ja kansojen aseellinen vastakkainasettelu johtaa lukemattomiin katastrofeihin, tuo mukanaan vaikeuksia, kuolemaa ja tuhoa. Voidaanko sotilaalliset toimet perustella, kuka tarvitsee sotaa ja miksi?
Sota politiikan johtamistapana
Historiallisesta ajasta riippumatta kaikilla sodoilla on yhteisiä piirteitä. Marxismin klassikot, jotka suhtautuivat vakavimmin sotien luonteeseen, syihin ja merkitykseen ihmiskunnan historiassa, noudattivat Preussin armeijan asiantuntijan Clausewitzin määritelmää, joka huomautti, että sota oli vain politiikan jatkoa väkivaltaisin keinoin.
Valtiot käyttävät sota-aseita poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseen.
Kaikki sota on sosiaalinen ja poliittinen ilmiö, joka on ominaista valtioille, jotka ovat niiden kehitysvaiheessa. Alkeellisen yhteisöllisen järjestelmän puitteissa ei ollut keskitettyä tilaa, joten heimojen aseellisia yhteenottoja ei voida pitää sodina sanan oikeassa merkityksessä, vaikka näiden ilmiöiden välillä on ulkoinen samankaltaisuus. Noina kaukaisina aikoina törmäyksiä tapahtui lähinnä metsästys- ja kalastuspaikkojen jakamisen aikana syntyneiden ristiriitaisuuksien takia. Taistelu resursseista tarvitsi klaanin selviytymiseen.
