Demagogia on oratiivinen strategia, jolla puhuja harhauttaa kuulijaansa ja saa heidät uskomaan sanojaan. Politiikassa demagogia esitetään kirkkaimmin.
Tarvitset
Tietokone, jolla on Internet-yhteys, valtiotieteen oppikirja.
Käyttöohje
1
Sana "demagogiikka" on hyvin yleistä yhteiskunnassa, mutta sen todellista merkitystä ei tunneta hyvin. Kreikan kielestä tämä sana tarkoittaa "johtaa ihmisiä". Itse asiassa tämä on puhe, joka koostuu poleemisista tekniikoista, joiden tarkoituksena on harhauttaa yleisöä suostutellakseen se heidän puolelleen. Usein demagogiaa käytetään mainosliiketoiminnassa sekä politiikassa ja propagandassa.
2
Demagogiikka on samaa valhetta, mutta koska petos on rakennettu psykologian pohjalta, sen tuloksena tulee usein täydellinen luottamus puhujaan. Demagoogit voivat saada yleisön tekemään oikeat johtopäätökset. Puhuja on oikeassa, hänen sanansa ovat totuutta. Jopa kriittisimmästä yleisöstä kokenut ja lahjakas lähetystoiminnan harjoittaja muuttuu uskollisena ja valmis uskomaan kaikkein naurettavimpiin perusteisiin ja tosiasioihin.
3
Prosessin negatiivisten näkökohtien tarkoituksellinen piilottaminen toimii myös demagogian tunnusmerkkinä. Siksi poliitikot pidättävät usein tiettyjä ongelmia tietyllä alueella ja paradoivat vain onnistumisia. Tai puhuja puhuu ongelmista tiettyyn suuntaan, mutta on hiljaa, että tämä lasku tapahtui hänen politiikansa vuoksi.
4
Usein lehdistötilaisuuksissa poliitikko-demagogi ei vastaa lainkaan kysyttyyn kysymykseen. Joskus käytetään myös tällaista strategiaa: vieras puhuu pitkään, vaikeasti, mainitsee esimerkkejä erilaisista tilanteista ja testaa yleisön kärsivällisyyttä, kunnes hänet keskeytetään. Yleisö unohtaa tässä tapauksessa yleensä sen, mistä keskusteltiin, ja esitetään uusia kysymyksiä. Toinen demagogiikan tunnusmerkki on pienten virheiden tunnistaminen ja parannus. Demagoogipoliitikko kieltäytyy kuitenkin tunnustamasta suurempia virheitä ja pyytämästä anteeksi heille.
5
Usein taitavat demagoogit sekoittavat valheita totuuteen. Tämä vaatii erityisiä kykyjä, koska niihin on helppo sekoittaa vastatessaan niihin liittyviin kysymyksiin. Joskus demagogiikka saa aggressiivisia muotoja, kun sellaisia temppuja kuin pahoinpitely, loukkaukset, väärät syytökset ja muu käydään välttämään suoria vastauksia esitettyihin kysymyksiin.
6
Siksi politiikan demagogiikka voidaan tunnistaa puheen liiallisella emotionaalisuudella, pienten virheiden tunnistamisella ja ensi silmäyksellä vilpillisellä parannuksella. Liian pitkä ja täynnä puhetunteita antaa yleisölle enemmän vaikutelman kuin kuivia tosiasioita. Siksi demagogiikkaa käytetään siihen saakka, kunnes ihmiset oppivat erottamaan totuuden ja harhautuksen tarpeen.
