Marxismi on poliittisen, taloudellisen ja filosofisen opin nimi, joka perustuu maailmankaikkeuden materialistiseen teoriaan. Tämä opetus on nimetty sen perustajan, saksalaisen filosofin Karl Marxin mukaan. Yhdessä samanmielisen taloustieteilijänsä Friedrich Engelsin kanssa Marx kehitti materialistisen käsityksen historiasta, taloudesta ja kommunismin opista. Marxismi oli ainoa Neuvostoliitossa tunnustettu filosofian haara.
Käyttöohje
1
Marxismi syntyi XIX-luvun 40-luvulla, kun kehittyneimmissä Euroopan maissa porvariston ja proletariaatin välillä käytiin terävä taistelu. Työläisten kapinat levisivät ympäri Eurooppaa. Luokkien välisten suhteiden ongelma huolestutti silloin hyvin monia. Siellä oli kaikenlaisia salaisia yhdistyksiä, joiden jäsenet yrittivät päättää, miten sosiaalinen oikeudenmukaisuus voitaisiin perustaa. Yksi näistä järjestöistä - "kommunistien yhdistys" - perustettiin Lontoossa saksalaisten maahanmuuttajien toimesta. Vuonna 1847 Karl Marx ja Friedrich Engels liittyivät siihen. Vuotta myöhemmin julkaistiin yksi uuden filosofisen perustöistä, kommunistisen puolueen manifesti.
2
Yleisesti ottaen tämä asiakirja sisälsi ohjelman siirtymiseksi kapitalismista sosialismiin. Kommunistinen manifesti puhui kapitalismin välittömästä kuolemasta. Ohjelmaan sisältyi kymmenen kohtaa - maanomistusten pakkolunastus, asteittainen vero, perintöoikeuden poistaminen, kapinallisten omaisuuden takavarikointi, liikenteen keskittäminen jne.
3
Uusi filosofinen liike ei syntynyt tyhjästä. Saksalaisten ajattelijoiden seuraaja V.I. Lenin kertoi teoksessaan "Marxismin kolme lähtettä ja kolme komponenttia". Lähteinä hän tuo esiin klassisen saksalaisen filosofian, Englannin poliittisen talouden ja ranskalaisen utopistisen sosialismin. Komponenteina hän tuo esiin materialistisen filosofian, poliittisen talouden ja tieteellisen kommunismin teorian.
4
Jokaisen filosofisen järjestelmän tulisi olla erilainen kuin aikaisemmat. Marxilaisessa teoriassa uusi oli materialistinen ymmärrys kaikista luonnollisista ja sosiaalisista prosesseista, idea ihmisyhteiskunnasta yhtenä organismina, jonka sisällä tuotantovoimien ja tuotesuhteiden välillä jatkuu jatkuvaa taistelua. Sosiaalisen kehityksen teoria perustuu näiden kahden komponentin ristiriitaisuuteen. Tietyssä yhteiskunnassa omaksuneet omistusmuodot määräävät hänen elämänsä kaikki muut näkökohdat - jakautuminen luokkiin, politiikka, valtion rakenne ja oikeudet, moraaliset periaatteet ja paljon muuta. Ristiriitojen kertyminen ja paheneminen vaurautta luovien ja niitä käyttävien välillä johtaa vallankumoukseen.
5
Marxilaisen taloustieteen periaate on ylijäämäarvon teoria. Marxin ja Engelsin edeltäjät sanoivat tämän. Marxin mukaan ylijäämäarvoa ei aiheudu hyödykkeiden liikkeestä tai myynnin palkkiosta. Se johtuu vain työkyvyn arvosta, jonka kapitalisti löytää työmarkkinoilta. Saksalaisten ajattelijoiden edeltäjät määrittelivät ylijäämäarvon vuokraksi tai voittoksi. Samanaikaisesti työvoima ei ole hyödyke kaikissa sosioekonomisissa muodostelmissa, mutta vasta kun sen arvo määritetään.
6
K. Marxin ja F. Engelsin filosofiset ja poliittiset näkemykset heijastuvat heidän perustavanlaatuisissa teoksissaan. Tärkein ja laajin on Capital, josta on tullut käsikirja monien vasemman siipin yhteiskunnallis-taloudellisten liikkeiden edustajille. Marxismi, joka oli ristiriidassa useimpien eurooppalaisten yhteiskuntien virallisen ideologian kanssa, löysi paljon kannattajia. Tällä teorialla oli monia seuraajia politiikassa ja tieteessä. Venäjällä tämä suuntaus ilmaantui suurelta osin pääkaupungin kääntäneen G. V. Plekhanovin ansiosta. Marxin uskolliset seuraajat olivat bolsevikit. Neuvostoliitossa marxismi oli valtionideologia.
7
Jotkut marksistisen teorian säännökset ovat säilyttäneet merkityksensä nyt. Se aiheuttaa kuitenkin jatkuvaa keskustelua historioitsijoiden ja politologien keskuudessa. Jotkut uskovat, että tietyillä Neuvostoliiton ja muiden sosialistisen leirin maiden olemassaolokausien aikana tämä opetus vääristyi. Toiset uskovat, että se on sinänsä kurja, ja yritys panna se täytäntöön käytännössä johti miljoonien ihmisten turhaan kuolemaan.
