Graham Greeniä pidetään perustellusti yhtenä brittiläisen kirjallisuuden näkyvimmistä henkilöistä. Yleisö hyväksyi heti hänen täynnä romaanejaan. Jotkut kirjoittajan teoksista on onnistuneesti kuvattu. Kirjallisessa kirjoituksessa Greeniä auttoi runsaasti kokemusta ja havaintoja.
![Image Image](https://images.culturehatti.com/img/kultura-i-obshestvo/86/grem-grin-biografiya-tvorchestvo-karera-lichnaya-zhizn.jpg)
Graham Greenin elämäkerta
Tuleva kuuluisa kirjailija syntyi Berkhamsteadissa (Iso-Britannia) 2. lokakuuta 1904 suuressa perheessä. Grahamin isä oli yhden etuoikeutettujen englantilaisten koulujen päällikkö.
Lapsuudesta lähtien Greenillä oli intohimo seikkailukirjallisuuteen. Suhteet tulevan kirjailijan muihin koululaisiin ei toiminut, konflikteja syntyi jatkuvasti. Seurauksena vanhemmat siirsivät Greenin kotioppiin, jonka jälkeen he lähettivät pojan yliopistoon Oxfordin yliopistoon.
Kirjailijan ura: Ensimmäiset vaiheet
Valmistuttuaan yliopistosta Graham sai toimittajan toimitukseksi yhden lehden toimitukseen ja oli sitten Timesin freelance-kirjeenvaihtaja.
Kaksikymmentäkaksi-vuotiaana Green rikkoi Englannin kirkon kanssa ja muutti katolilaisuuteen. Uskotaan, että hän teki tämän täyttääkseen luokkatoverinsa vanhempien vaatimukset, joihin hän oli rakastunut: he suostuivat avioliittoon vasta sen jälkeen, kun Green muutti uskontoaan.
Greenin ensimmäinen kirjallinen teos oli romaani "Inside Inside" (1929). Yleisö piti kirjasta, jonka jälkeen Graham mietti vakavasti kirjailijan uraa. Hän sukelsi kirjalliseen luomiseen. Pian toimintadetektiivitarinat "Istanbul Express", "Trustee", "Fear Department", "Hired Assassin" näkivät valon. Green itse piti kirjojaan viihdyttävinä.
30-luvulla aloitteleva kirjoittaja vieraili Meksikossa ja Liberiassa. Kotimaan ulkopuolella tehdyt matkat vaikuttivat vihreään voimakkaasti. Tuloksena oli kaksi kirjaa, joissa oli matkamuistiinpanoja.
Vuonna 1940 Graham julkaisi parhaan romaaninsa Voima ja kunnia. Kirja provosoi terävän mielenosoituksen uskonnollisten johtajien keskuudessa: siinä kuvailtiin laskevan katolisen papin tehtäviä.