Nykyaikaiset arkeologit ovat löytäneet melko paljon todisteita siitä, että ensimmäiset ihmiset eivät käyttäneet tulta ruoanlaittoon, lämmitykseen tai valamiseen. He pelkäsivät tulipaloa ja yrittivät olla lähellä kuivaa ruohoa tai puita. He tiesivät, että hän toi kuoleman ja tuhoa, mutta he eivät voineet kesyttää luonnon villiä ilmiötä.
Käyttöohje
1
Kuka ja miten ensimmäistä kertaa aikoi käyttää tulta, on edelleen mysteeri, mutta todennäköisesti tämä tapahtui vahingossa. Muinaiset ihmiset huomasivat jossain vaiheessa, että metsäpalojen jälkeen jää kuumia tukkeja, jotka antavat lämpöä, ja kuolleiden eläinten lihasta tulee maukkaampaa. Toinen vaihtoehto on myös mahdollista: vakavan ukkosmyrskyn aikana salama voi osua kuivaan puuhun ja sytyttää sen. Epäilemättä pelkoaan uhrannut edelläkävijä oli todellinen uskollinen paholainen. Luonnollisen uteliaisuuden, kekseliäisyyden ja rohkeuden ansiosta tämä alkeellinen ihminen antoi perheelleen tai heimolleen sellaisen ihmeen kuin tuli.
2
Ihmiset vartioivat huolellisesti ukonilman tai tulipalon aikana saatua tulta, ja vain yhteisönsä vastuullisimmat edustajat luottavat heidän hoitoonsa. Joskus tuli kuitenkin sammui, ja koko heimo jäi ilman lämpöä ja valoa. Alkeellisessa yhteiskunnassa oli kiireellisesti syytä tulipalo, toivomatta seuraavaa ukkosta tai tulta. Muinaisina aikoina ihmiset saivat sen vain kokeellisesti. Ei tiedetä, kuinka monta menetelmää he yrittivät, mutta arkeologisten löytöjen mukaan vain harvat niistä saavuttivat tavoitteensa.
3
Curettage on helpoin, mutta aikaa vievä tapa tehdä tulta. Sen ydin oli ajaa kuiva tikku puista lankkua pitkin. Painamalla keppää voimalla, ihminen yritti saada levyn hajuun, jotta myöhemmin hän kaataisi kuivaa ruohoa ja lehtiä ja saisi siten tulipalon. Tutkijat ovat kutsuneet tätä valaisinta paloauraksi.
4
Toinen muinaisten muokkaus on palosaha. Suurin ero "aulasta" oli, että mies ei ajaa sauvaaan lankkua pitkin, vaan sen yli. Tällä tavalla raaputettiin haisevaa puulaketta. Pian mies kuitenkin löysi nopeamman ja helpomman tavan tehdä paloporauksia. Tukkiin tehtiin reikä tai suuri suikale, johon poraterä työnnettiin. Voimakkaan kitkan takia sauvan kanssa kämmenten välillä, sen alapuolelta alkoi vuotaa savua. Tämä tarkoitti, että puujauhe alkoi sulaa.
5
Myöhempi ja yksi yleisimmistä ja tehokkaimmista tavoista tulen tekemiseen on käyttää kiveä kipinän veistämiseen. Flint tuolloin toimi tavallisena kivinä, joka osui kovasti rautamalmin palaan. Kipinöiden veistäminen tehtiin kulmassa niin, että syntyneet kipinät putosivat lehtiin tai kuivaan ruohoon. Tällä tavoin tuli levisi paljon nopeammin.
