Maailman suurvallat ovat maita, joilla on suurin geopoliittinen valta, jolla voi olla vaikutus maailmanpolitiikkaan tai yksittäisten alueiden politiikkaan. Maailman vallat jaetaan suurvaltoihin, suurvaltoihin ja alueellisiin valtioihin.
Supervoimat
Suurvaltaa kutsutaan valtioksi, jolla on suuri poliittinen vaikutusvalta ja jolla on taloudellinen ja sotilaallinen etusija muihin maailman valtioihin nähden. Suurvaltojen geopoliittinen sijainti antaa heille mahdollisuuden vaikuttaa planeetan syrjäisimpien kohtien valtioihin. Nykymaailmassa suurvalloilla on oltava strategiset varastot ydinaseista.
Termiä "supervalta" käytti ensimmäisen kerran William Fox vuonna 1944 kirjassa "Supervalta". Toisen maailmansodan jälkeen kolmea valtiota pidettiin suurvalloina: Iso-Britannia, USA ja Neuvostoliitto. Iso-Britannia alkoi pian menettää siirtomaitaan ja oli vuoteen 1957 mennessä menettänyt asemansa suurvalta.
Vuoteen 1991 asti maailmassa oli kaksi suurvaltaa (Neuvostoliitto ja Yhdysvallat), joita johtivat vahvimmat sotilaspoliittiset ryhmät (ATS ja NATO). Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen vain Yhdysvallat säilytti supervallan aseman. Termi "hypervoima" luotiin kuvaamaan tätä tilannetta. Mutta XXI-luvun alussa Yhdysvallat on edelleen maailman vaikutusvaltaisin osavaltio, kuitenkin monet asiantuntijat uskovat, että supervallan asema voidaan kadottaa tai jo menettää. Kiina lähestyy vähitellen suurvalta-asemaa.
Politologien joukossa on mielipide, että suurvaltojen aikakausi on menneisyys. Nykyisestä maailmasta on tulossa moninapainen, sillä siinä on useita vaikutuskeskuksia ja potentiaalisten ja alueellisten suurvaltojen kasvava rooli. Potentiaalisia suurvaltoja ovat nyt Kiina, Brasilia, Euroopan unioni, Intia ja Venäjä.
Suuret voimat
Suurvalloiksi kutsutaan valtioita, joilla on poliittisen vaikutuksensa vuoksi ratkaiseva rooli globaalissa geopoliittisessa tilanteessa. Tämä nimi on epävirallinen, se ilmestyi Napoleonin sodan jälkeen ja tuli Leopold von Ranken viralliseen liikkeeseen.
Viimeaikaisessa historiassa suurvaltojen asema on ollut viisi maata - YK: n turvallisuusneuvoston jäseniä. Kaikki suurvallat osallistuivat useimpiin maailman konflikteihin ja ovat ydinvoimia.
On kolme kriteeriä, joiden perusteella maalle voidaan antaa suurvallan asema. Tämä on sen resurssipotentiaali, ”intressien maantiede” (riippuu alueesta, johon valta vaikuttaa) ja kansainvälinen asema.
Nykymaailmassa erotetaan 10 suurvaltaa: Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Intia, Japani, Saksa, Ranska, Brasilia ja Yhdistynyt kuningaskunta.
