Joulukuussa 1793 joukko pariisilaisia äänekkään itkuineen räjähti Sorbonnen kirkkoon, missä kardinaali Richelieun jäänteet lepäivät sata ja puoli vuotta. Innostuneet ihmiset avasivat haudan ja revittivät kerran voimakkaan kardinaalin jäännökset. Tämä on vain yksi todiste siitä, että Richelieun persoonallisuutta ja hänen tekojaan arvioitiin epäselvästi Ranskan yhteiskunnassa.
Richelieun persoonallisuusluokitus epäjohdonmukaisuus
Monta vuotta kardinaalin jäännösten pilkaamisen jälkeen ranskalaiset kiittivät keskiaikaisen Ranskan johtajaa. Maa kattoi laajasti Richelieun panoksen sotilas- ja poliittiseen historiaan. Kummallista, mutta jotkut tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että kardinaali saavutti erityisen suuria menestyksiä ei hallituksessa, ei diplomatiassa ja taloudessa, vaan kulttuurissa.
Kardinaali Richelieulle voidaan lukea harvinaisten valtiomiesten lukumäärä, joiden toimet ja päätökset aiheuttavat yhä kiivasta keskustelua yhteiskunnassa. Poliitikon jättämä jälki Ranskan ja koko Euroopan historiassa osoittautui liian syväksi. Merkityksellisyyden kannalta poliittisella areenalla 1700-luvun alkupuolella toimineen Richelieun persoonallisuutta voidaan verrata vain Cromwelliin, Pietariin Suurten tai Napoleon Bonaparteen.
Richelieu ei kuitenkaan ollut elämänsä aikana suosittu Ranskan väestön keskuudessa. Ihmisten lisäksi aristokraatit pelkäsivät kardinaalia ja vihasivat häntä. Ja tämä ei ole yllättävää, koska Richelieu vaikutti aatelisen kaatumiseen heikentämällä toimillaan vanhan Ranskan feodaalisia säätiöitä. Ja hänen aloittamansa sotilaalliset toimet Habsburgia vastaan johtivat joukkojen katastrofien pahenemiseen.
