Ihannetapauksessa valtion talousarviossa laskutuskaudella tulevien suunniteltujen tulojen määrän tulisi vastata niitä kustannuksia, jotka maan kassatille aiheutuvat. Tätä perussuunnitelmaa, jonka mukaan maa elää, ei kuitenkaan aina panna täytäntöön. Joissakin tapauksissa viranomaisten on käytettävä enemmän kuin alun perin suunniteltiin.
Käyttöohje
1
Valtiolla on lukuisia taloudellisia velvoitteita suhteessa niihin rakenteisiin, jotka varmistavat sen toiminnan, samoin kuin niihin, jotka ovat perinteisesti tuettuja tai sosiaalisesti merkittäviä. Kustannuksiin sisältyy valtion turvallisuuden varmistaminen, poliisin, armeijan ja hallintolaitteiden ylläpito. Lisäksi osa varoista suunnataan talouden julkisen sektorin tarjoamiseen ja toimintaan sekä pienten ja keskisuurten yritysten taloudelliseen tukemiseen.
2
Valtion huolenaihe on myös tieteen, koulutuksen, terveydenhuollon rahoitus, osa varoista käytetään myös korvausten, stipendien ja eläkkeiden maksamiseen sekä ympäristönsuojeluun. Valtiolla on myös odottamattomia menoja, jotka aiheutuvat ihmisten aiheuttamien ja luonnonvaraisten suuronnettomuuksien sattuessa. Lisäksi valtiolla on myös ulkoisia velvoitteita. Niihin kuuluvat tavaroiden ja palvelujen julkiset hankinnat, jotka otetaan huomioon laskettaessa BKT: tä; siirrot, joita ei oteta huomioon laskettaessa BKT: tä; sekä maan ulkoisen velan hoitaminen.
3
Mutta valtiolla on rahoituslaitoksena omat tulolähteet. Näihin sisältyy pääasiassa verotulot, jotka sekä yksityishenkilöt että oikeushenkilöt maksavat valtion talousarvioon. Sosiaaliturvamaksut maksetaan maan talousarvioon, jonka maksavat kaikki yritykset. Lisäksi talousarvion tulo-osassa otetaan huomioon julkisen talouden sektorin yrityksistä saatavat voitot sekä tulot rahapäästöistä ja valtionyritysten yksityistämisestä.
4
Valtion budjettiolosuhteita on kolme riippuen menojen ja tulojen suhteesta. Kun tulot ja kulut ovat yhtä suuret, budjettia pidetään tasapainossa. Jos tulot ylittävät menot, on budjettiylijäämä, kun menot ovat tuloja suuremmat, puhutaan budjetin alijäämästä.
5
Tärkein syy budjettivajeeseen on tulojen jyrkkä lasku suhteessa suunniteltuun määrään. Syynä tähän voi olla talouskriisi, tehoton veropolitiikka ja lisääntyneet menot sosiaalisiin tarpeisiin. Budjettitulojen lasku voi johtua talouden rakenteellisesta uudelleenjärjestelystä, merkittävien olosuhteiden farsista: sodista, katastrofeista jne. Mahdolliset suunnittelemattomat ja vahvistamattomat rahoituskulut voivat myös aiheuttaa budjetin alijäämän.
6
Jos menojen ja tulojen välinen ero on väliaikainen, alijäämää pidetään satunnaisena. Alijäämää kutsutaan päteväksi, jos se on huomattavasti edellä menojen kasvua suhteessa tuloihin. Tämä arvo on suunniteltu ja sen arvo vahvistetaan uuden varainhoitovuoden talousarviossa. Sen todellinen arvo ylittää usein suunnitellun. Vähennä alijäämää sitomalla - vähentämällä suunniteltuja kustannuksia.
