Politiikka seuraa varmasti sosiaalista elämää. Eri yhteiskunnallisten ryhmien ja ristiriitaisten intressien esiintyminen yhteiskunnassa tuli perustana poliittisen elämäalueen muodostumiselle.
Käyttöohje
1
Politiikka on erityinen sosiaalisen toiminnan tyyppi, jolla pyritään sääntelemään julkista elämää. Se eroaa muista julkisen elämän alueista siinä, että se liittyy valtasuhteisiin. Ja valta on aina sosiaalinen ilmiö, koska se syntyy yhteiskunnassa ja siihen sisältyy erityinen muoto suhteita hallitsevien ja alaisten välillä.
2
Yhteiskunta luonteeltaan on epäsymmetrinen ja se yhdistää erilaisia etuja ja johtaa erilaisten sosiaalisten ryhmien törmäyksiin ja kamppailuihin keskenään. Nykyään poliittiset kehityssuuntaukset johtuvat suurelta osin erilaisista sosiaalisten ryhmien vuorovaikutuksen muotoista (kilpailu, yhteistyö tai kamppailu). Politiikan tarkoituksena on estää "kaikkien sota kaikkia vastaan" ja varmistaa yhteiskunnan rakentava kehitys.
3
Poliittisen vallan tarkoitus politiikan ytimeksi on eri ryhmien etujen ilmaiseminen, integroituminen ja sääntely. Yhtäältä politiikka varmistaa joidenkin sosiaalisten ryhmien hallitsevan aseman toisten suhteen, ja toisaalta se yhdistää heidät yleisen edun ja prioriteettijärjestelmän perusteella. Siksi politiikkaa tulkitaan usein yhdessä elämisen taiteena. Politiikan ratkaiseva rooli sosiaalisen vakauden varmistamisessa on kaikkien ryhmien hyväksyttävien käyttäytymistä ja toimintaa koskevien sääntöjen kehittämisessä.
4
Politiikkaa toteutetaan eri tasoilla - taloudellisella, institutionaalisella, laillisella jne. Sen piirre on osallisuuden ominaisuus, ts. tunkeutuminen kaikille julkisen elämän aloille erityisten resurssien hallussapidon vuoksi. Toisaalta mikä tahansa sosiaalinen vuorovaikutus saa poliittisen luonteen, kun se vaikuttaa tietyn yhteisön tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien resurssien organisointiin ja mobilisointiin.
5
Politiikka hoitaa useita sosiaalisesti merkittäviä toimintoja. Niitä ovat julkisen elämän hallinta ja taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen strategisten suuntien määrittäminen. Ennustetoiminto liittyy läheisesti tähän tehtävään, johon sisältyy yhteiskunnan kehitysnäkymien analysointi ja tämän perusteella mukauttaminen julkiseen hallintoon. Ideologinen tehtävä on suunnattu yleisen tietoisuuden ja tietyn poliittisen kulttuurin muodostumiseen, arvojen ja ihanteiden levittämiseen. Heidän puolestaan on integroitava ja organisoitava yhteiskunta tärkeiden sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi. Ideologia palvelee myös poliittisten toimijoiden toiminnan laillistamista. Viimeinkin, politiikka täyttää sosialisaation funktion, ts. yksilön sisällyttäminen julkiseen elämään.
