Elokuvan tekijät Abhasian proosakirjailija Fazil Iskanderin romaanista, elokuvan luojat, antoivat nimen "Erottaminen - kun taas hyvä". Ensimmäisistä kehyksistä ja katselukertaista lähtien katsoja ymmärtää, että tällä lauseella on kaukana lyyrinen ja romanttinen väri.
Kaksiosainen taidedraama "Erottaminen - kun taas hyvä" ampui Mosfilmin studiossa vuonna 1991 kuuluisan valkovenäläisen ohjaaja Vladimir Motyl. Azimut teki julkaisun DVD: llä vuonna 2014.
Elokuva, joka perustuu Neuvostoliiton proosaklassikon Fazil Iskanderin teoksiin, kertoo yksinkertaisen ja kunnioitetun kaukasialaisen talonpojan Bagratin vaikeasta kohtalosta, joka on pakotettu piiloutumaan vihollisistaan ja josta tulee lopulta abrekki. Ihmisille, joita Bagrat Kapsh kohtaa vainon aikana, hän sanoo: "Me olemme osa - kun taas hyvät", "Me olemme osa, kunnes kukaan teistä ei pettänyt minua." Hän ymmärtää, että talonpojat, jotka häntä piilottivat, hänen haavoittajistaan haavoittuvat, voidaan vietellä ilmoitetulla palkinnolla ja antaa se kasakkaille. Loppujen lopuksi he tarvitsevat jatkuvasti puutetta ja puutetta. Elämä sanelee omat säännöt, ja joskus jopa toivottomissa tilanteissa hyvienkin ihmisten on toimittava ei kovin jaloina. Siksi käsikirjoituksen yhteydessä voidaan jäljittää yksi Fazil Iskanderin lauseista: "Eläimet eivät petä ketään ollenkaan. Vain ihmiset pettävät."
Elokuvassa on kaikkea jokapäiväistä elämää: rakkautta ja vihaa, turhaa ja rohkeutta, pettämistä ja itsensä uhraamista. Milloin tahansa voidaan ymmärtää, kuinka henkilö on ihmisarvoinen, ei vain toimien avulla, joita hän suorittaa suhteessa muihin. Paljon riippuu siitä, kuinka rehelliset ihmiset ovat itsensä kanssa, onnistuvatko he elämään niin kuin omatunto käskee heitä, eikä siitä, kuinka olosuhteet sanelevat.
toimii taidot
Georgy Darchiashvilin pääroolissa työskentelee silloin, kun katsoja tunnistaa näyttelijän hahmon kanssa, jonka kuvan hän edustaa. Teatterikillan edustajien keskuudessa tätä pidetään näyttelijöiden korkeimpana palkintona - mikä tarkoittaa, että hän oli vakuuttava, onnistui "totumaan rooliin". Huolimatta siitä, että kuvaamisesta on kulunut useita vuosia, Bagratin roolin esittäjän on usein kuultava osoitetta, joka on osoitettu hänelle elokuvan päähenkilön nimellä.
Georgy (Gia) Darchiashvili on Georgian teatteri- ja elokuvanäyttelijä. Syntynyt vuonna 1957 Tbilisissä, missä hän nykyään asuu ja työskentelee. Hän on saanut ammatillisen koulutuksen elokuvainstituutissa. Shota Rustaveli, joka valmistui vuonna 1982. Median julkaisuissa ja elokuvasivustoilla ei kirjoiteta vähän hänen elämäkertaansa, uraaan ja uraaan. Tietoja hänen henkilökohtaisesta elämästään ja perheestään sen lisäksi, että hän erottaa vaimonsa Lianan, puuttuu käytännössä.
Georgiassa George Darchiashvili tunnetaan teatterinäyttelijänä. Hän näytti yli 50 roolia teattereissa. Sandro Ameteli, M. Kostava, kuninkaallisen piirin teatteri. Elokuvan suhteen: Neuvostoliiton aikana Darchiashvili näytteli Mosfilmin lisäksi Georgian elokuvastudiossa kuuluisten ohjaajien elokuvissa (Giga Lortkipanidze, Merab Tavadze). Hän osallistui "Bagdadin varkon paluun" kuvaamiseen Raji Kapoorin elokuvastudiossa. Prinssi Altafin rooli Neuvostoliiton ja Intian yhteisessä teoksessa Ajubin musta prinssi (1989-1991) lisäsi suosiota Georgian näyttelijälle. Tällä hetkellä Grigory Darchiashvilin filmografialla on 16 hanketta, joista 6 hänellä oli pääroolit. Niin tapahtui, että venäläiselle yleisölle näyttelijä liittyy kiinteästi ylpeän ja oikeudenmukaisen ylämaan Bagratin persoonallisuuteen, joka asettaa ennen kaikkea kunniaa, oikeudenmukaisuutta ja ystävällisyyttä ihmisille. ”Erottaminen - vaikka hyvätkin”, “Erottaminen, vaikka kukaan teistä ei pettänyt minua” - elokuvan päähahmo osoittaa ihmisille, joiden kanssa kohtalo saattoi hänet yhteen: Lenala (Lyudmila Potapova), mullah (Musa Dudaev), kreikkalainen Arsenty ja hänen poikansa Mikis (Isfondier Gulyamov, Julien Rosales) ja muut.
Filminauhojen koristelu
Maalauksen ehdoton taiteellinen ansio on alkuperämaalaukset ylängölisten arjesta ja abhaasien luonnon hurmaavasta kauneudesta (kamerakuvaaja Vladimir Ilyin, taiteilija Viktor Yushin, pukusuunnittelija Irina Motyl, ohjaaja V. Motylin tytär).
Kulissien takana ovat säveltäjän Gennady Gladkovin sävelmät, joka tunnustetaan venäläisessä elokuvassa yhdeksi parhaimmista elokuvantekijöiden keskuudessa. Kuuluisten komediaelokuvien (“Love of Formula”, “Gentlemen of Fortune”, “12 Chairs”) ja filosofisten tarinoiden (“Tapa lohikäärme”, “Tavallinen ihme”) lisäksi hänen musiikkinsa kuulostaa sellaisissa elokuvissa kuin “ennen ensimmäistä verta”, “ Sinä - minulle, minä - sinulle ", " Ei ole paluuta takaisin."
Läpinäkyvän ja sydäntä syventävän kappaleen kirjoittaja Kaukasian kansan toiveista on kuuluisa runoilija ja bardisti Julius Kim. Hänen runonsa, nimeltään ”Kolme laulua”, on triptyykki, joka sisältää elokuvan toisessa jaksossa olevan Sad-kappaleen lisäksi vielä kaksi: “Pöytä” ja “Hyvää”. Yhden niistä teksti on rakennettu vuoropuhelun muodossa:
- Miksi olet niin eronnut, kuuluisa Nightingale, ja ketä kiusat lauluusi? Pahan sää, surun ja sodan pihalla - ovatko kappaleesi ajankohtaisia?
- Sinun tehtäväsi on taistella kentällä. Se on sinun osasi - suru surra. Pois, älä kuuntele kappaleeni. Minulle on tullut aika - niin minä laulan! Laulan kappaleita äänekkäästi ja iloisesti, säästämättä sydäntäni, kuinka paljon se on! Poistu, älä kuuntele tai laula kanssani! Minulla ei ole muuta keväää kappaleille.
