Kim Stanley Robinson on erinomainen nykytietäjä. Monet hänen teoksistaan tunnustetaan tieteiskirjallisuuden genreiksi. Vaikuttava esimerkki sellaisesta luovuudesta on trilogia "Punainen marssi".
Kirjoittaja nostaa kirjoituksissaan teemailun, siirtokunnan, vaihtoehtoisen filosofian ja historian, ekologian. Kirjailijan työn pääpiirteenä on tulevaisuuden sosiaalinen komponentti, vaihtoehtoiset poliittiset ja sosioekonomiset järjestelmät. Luo tekijän ekologisen ja sosiaalisen fiktion genreihin.
Polun valinta
Tulevan kirjailijan elämäkerta alkoi vuonna 1952. Poika syntyi Waukeganin kaupungissa 23. maaliskuuta. Lapsuudesta lähtien Robinsonia ympäröivät appelsiini- ja sitruunanviljelmät. Todellinen shokki teini-ikäiselle oli metropolin rakentaminen heidän tilalleen hedelmätarhojen leikkaamisen jälkeen. Seitsemänkymmenenluvulla nuori mies sai koulutuksen San Diegon yliopistossa.
Hän kiinnostui tieteiskirjallisuudesta, alkoi lukea Isaac Asimovin, Clifford Saimakin ja muiden kirjoittajien teoksia. Kaveri ymmärsi, että heidän työssään kuvataan eri maailmojen törmäyksiä. Opiskelija alkoi tarkastella maailmaa tieteiskirjallisuuden prisman kautta. Tänä aikana esiintyi uuden aallon kirjailijoita.
Robinson lukee innokkaasti Zhelyazny-, Le Guin-, Ross-, Wallace-, Strugatskyn kääntämiä englanninkielisiin kirjoihin. Opiskelija itse alkoi kirjoittaa tarinoita. Hänen ensimmäinen kirjallinen teoksensa olivat teokset "Returning Dixieland" ja "In the Pearson Orchestra."
Valmistuttuaan Bostonin yliopistosta vuonna 1975 englanniksi ja kirjallisuudeksi, kirjailija tutustui Frederick Jamiesonin teoksiin. Vuonna 1982 nuori mies puolusti vuonna 1984 julkaistun väitöskirjansa Philip Dickin romaaneista.
Kirjallinen tulevaisuus
Vuoteen 1984 asti kirjoittaja kirjoitti yksinomaan tarinoita. Erityisen kuuluisa oli Black Air. Tämä työ voitti World Fantasy Award -palkinnon. Orange Countyn trilogia alkoi ensimmäisellä kirjallisella romaanilla, The Wild Coast. Tämä kirja teki valtavan vaikutuksen lukijoihin.
Erityinen paikka teoksessa on varattu Marsin trilogialle. Kirjoittanut Punainen Mars. "Vihreä Mars", "Sininen Mars" vuosina 1993-1996. Värit kuvaavat planeetan kanssa tapahtuvia muutoksia, kun ihminen hallitsee sen. Teos luotiin NASA: n määräyksellä julkiselle positiiviselle mielipiteelle miehitetyistä lennoista punaiselle planeetalle.
Onnistunut siirto oli perusteellinen tutkimus kaikista siirtokuntien kohtaamista sosiokulttuurisista ja tieteellisistä prosesseista. "Punainen Mars" sai leikillään nimen "siirtomaalaisoppaat". Teos sai kiitettävimmät arvostelut fiktorin päälliköltä Arthur Clarkilta.
Kirjailijan uusin venäjän teos on kokoelma "Marsit". Hänestä tuli hieno lisä trilogiaan. Kirja sisältää lähes 30 tarinaa punaisesta planeetasta, mukaan lukien marsilainen runous ja perustuslaki. Lähes kaikki teokset koskevat marsseja, jotka ovat syntyneet mahattomalla planeetalla kotimaansa rakastaneille ihmisille.
Kymmenen vuotta sitten ”Vihreä marssi” meni punaiselle planeetalle kapselissa, jolla oli maan ominainen kulttuurinen perusta, tieteen ja taiteen näytteet Ray Bradburyn, Strugatsky-veljien, Aleksei Tolstoyn, Azimovin ja muiden tunnettujen kirjoittajien teoksissa sekä maalauksia ja musiikkia.
Menestys ja suunnitelmat
Kalifornian trilogiassa tarkastellaan läänin tulevaisuuden vaihtoehtoja. Villi rannikko on taistelu palatakseen sivilisaatioon ydinsotaa jälkeen. "Kultainen rannikko" pitää teollistunutta Kaliforniaa, joka on jaettu aseiden valmistajien ja terroristien kesken.
Tulevaisuutta kuvataan romaanissa "Tyynenmeren käännös". Huoli ympäristöstä ja ympäristöystävällisestä tuotannosta on tullut normi, menneisyyden tragedia unohtuu vähitellen. Ensimmäinen kirja osoittaa tekniikan puuttumisen, seuraava osa osoittaa heidän ylitarjonnansa ja tästä johtuvat katastrofit.
Erityinen kompromissi on kolmas osa. Löydetystä ratkaisusta huolimatta viimeinen osa on yhtä konflikti ja traaginen.
Kirjailija on saanut päätökseen romaanin "New York 2140." Essee kuvaa tulevaisuuden kaupungin tulvia nousevan valtameren myötä. Katuista tuli kanavia ja pilvenpiirtäjistä tuli saaria. Yhdessä näistä taloista teoksen päähenkilöt elävät. Essee herättää kysymyksiä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta.
