Serzh Sargsyan toimi Armenian presidenttinä kymmenen vuotta. Ja hän oli vain muutama päivä pääministerinä, jonka jälkeen hän erosi.
Varhaisvuosina
Serzh Sargsyan syntyi vuonna 1954 Vuoristo-Karabahin pääkaupungissa. Valmistumisensa jälkeen hän palveli Neuvostoliiton armeijassa, työskenteli sitten kääntölaitteena sähkömekaanisessa tehtaassa. Samanaikaisesti hän sai koulutuksen Jerevanin yliopistossa. Sertifioitu filologi meni työskentelemään Komsomolin kaupungin komiteassa ja jatkoi uransa puolueen kautta.
ura
Vuonna 1988 toimiessaan alueellisessa puoluekomiteassa Sargsyan johti Mägi-Karabahin liittämistä Armeniaan. Maanmiehet valitsivat hänet edustajaksi ensimmäiseen autonomian kongressiin, ja vuotta myöhemmin Serzh Azatovich sai Armenian korkeimman neuvoston varavaltuutetun. Niinpä hän aloitti nousunsa poliittiseen Olympukseen. Vuoristo-Karabahin tasavallan muodostumisen alussa hän oli vastuussa puolustuskysymyksistä. Hänen komennossaan armeija osoitti itsensä täydellisesti Kelbajarin, Khojalyn ja Shushan siirtokunnissa. Vuoteen 1995 mennessä Serge johti Armenian armeijan osastoa, taitava johtajuutensa ansiosta päästiin sopimukseen aseleposta NKR: n ja Azerbaidžanin välillä. Seuraavina vuosina poliitikko johti turvallisuusasioita ja sisäministeriötä.
Lisäaskelmat uraportaat pitkin muuttivat Sargsyanin aina vallan huipulle. Hän johti presidentti Robert Kocharianin hallintoa ja työtä Armenian turvallisuusneuvostossa. 2007 oli käännekohta poliitikolle. Republikaanien puolue kutsui häntä johtajakseen, ja tämä auttoi häntä saamaan kolmanneksen paikoista kansalliskokouksessa. Vuoteen 2008 asti poliitikko johti tasavallan hallitusta, minkä jälkeen nykyinen pääjohtaja ilmoitti näkevänsä hänet seuraajakseen.
Presidenttinä
Sargsyanista tuli Armenian presidentti vuonna 2008, hiukan yli puolet maan äänestäjistä äänesti hänestä. Hänen toimikautensa seurauksena oli Jerevanin opposition oppositio. Pääkaupungissa joutui jopa määräämään hätätilan virkavirkaan pitämiseksi.
Sargsyanin hallituskauden aikana valtion ulkopolitiikassa on hahmoteltu merkittäviä muutoksia. Suhteet Azerbaidžaniin ja Turkkiin paranivat huomattavasti. Vuonna 2011 Venäjän presidentti Dmitri Medvedev vieraili maassa. Vierailun tuloksena tehtiin sopimus Venäjän armeijan tukikohdan sijoittamisesta Gyumriin. Presidentin johtama puolue saavutti ennennäkemättömän menestyksen saatuaan 44% parlamentin paikoista. Hän itse toistuvissa presidentinvaaleissa sai 58% äänistä. Hänen hallituskautensa viimeisinä vuosina hän järjesti perustuslaillisen kansanäänestyksen, jonka seurauksena Armeniasta tuli parlamentaarinen tasavalta.
