Muinaisista ajoista lähtien Venäjällä on asunut valtava määrä kansakuntia ja kansallisuuksia. Samaan aikaan suurin osa venäläisistä suhtautuu myönteisesti maassa asuviin hyvin erilaisiin kansoihin. Lisäksi useiden kansallisuuksien läsnäolo Venäjällä on laillisesti kirjattu perustuslakiin.
Useimmat Venäjän federaation alueella asuvat maat
Yli 180 eri kansallisuutta asuu Venäjän federaation alueella. Otsikkovaltio on venäjä. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan yli 111 miljoonaa ihmistä kutsui itseään venäläisiksi; 80, 9% kaikista kansalaisista, jotka pitivät välttämättömyytenä ilmoittaa kansallisuus.
Venäjän toiseksi suurin kansakunta on tatarit. Vuonna 2010 niitä oli 5, 3 miljoonaa eli 3, 7%. Lisäksi tatarit asuvat Tatarstanin lisäksi myös muilla Venäjän alueilla.
Kolmannen sijan miehittää ukrainalaiset. Venäjän väestöstä on noin 2 miljoonaa eli 1, 4%. Venäjällä asuvat ukrainalaiset ovat kuitenkin jo kauan sitten venäläistyneet eivätkä käytännössä eroa venäläisistä.
Neljäs sija kuuluu perustellusti baškiireille. Venäjällä on yli puolitoista miljoonaa, joista suurin osa asuu suoraan Bashkirian alueella. Viidennen sijan jakoivat tšuvalaiset ja tšetšeenit. Niitä on Venäjällä 1%, eli noin puolitoista miljoonaa. Armenialaiset miehittävät kuudennen sijan, heitä on yli miljoona.
Myös Venäjällä on useita kansallisuuksia, joiden lukumäärä on yli puoli miljoonaa. Heitä ovat avarit, azerbaidžanit, valkovenäläiset, darginit, kabardalaiset, kazakstanit, kumyksit, marit, mordvalaiset ja osseetit. Suurin osa näistä kansoista elää tiiviisti alueillaan. Poikkeuksen tekevät entisten unionin tasavaltojen edustajat - azerbaidžanit, valkovenäläiset ja kazakstanit.
1980-luvun lopulla Venäjällä asui yli 2 miljoonaa juutalaista. Monet heistä lähtivät kuitenkin historialliseen kotimaahansa Israeliin. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä oli vain 157 tuhatta.
