Nykymaailmassa valtiot koostuvat satoista kansainvälisistä organisaatioista, jotka osallistuvat kulttuurisen vuorovaikutuksen, taloudellisten suhteiden ja kaupan luomiseen. Venäjä, joka on yksi suurimmista valtioista, on monien organisaatioiden jäsen.
Alueelliset organisaatiot
Venäjän kannalta tärkeä on jäsenyys itsenäisten valtioiden yhteisössä (IVY). IVY-maiden alueella Venäjän federaation ulkopuolella asuu 20 miljoonaa venäjää ja venäjänkieltä. Tämä organisaatio, joka perustettiin vuonna 1991 Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen, sisälsi suurimman osan entisistä Neuvostoliiton tasavalloista, Baltian maita (Viro, Latvia, Liettua) lukuun ottamatta. Vuonna 2014 IVY: hen kuuluvat Venäjän federaation lisäksi Valkovenäjä, Moldova, Azerbaidžan, Armenia, Kazakstan, Tadžikistan, Uzbekistan ja Kirgisia. Ukraina tosiasiallisesti liittyi IVY-maihin, mutta ei allekirjoittanut peruskirjaa. Turkmenistan ei allekirjoittanut peruskirjaa, mutta julisti olevansa organisaation ”assosioitunut jäsen”. Venäjän kanssa käydyn konfliktin jälkeen Georgia vetäytyi IVY: stä vuonna 2009. Venäjän tehtävänä on suojata IVY: n ulkorajoja Keski-Aasiassa ja Kaukasuksella.
Toinen geopoliittisesti tärkeä organisaatio Venäjälle on EurAsEC-tulliliitto, johon kuuluvat Valkovenäjä ja Kazakstan. Organisaatio on kaupan ja taloudellisen yhdentymisen muoto, joka tarjoaa yhden tullialueen. Tällä alueella ei sovelleta taloudellisia rajoituksia tai tulleja.
Shanghain yhteistyöjärjestöön (SCO) kuuluvat Venäjä, Kiina, Kazakstan, Kirgisia, Uzbekistan ja Tadžikistan. Tähän alueelliseen organisaatioon kuuluvien maiden pinta-ala on 60% Euraasian pinta-alasta. SCO: n tärkeimmät ilmoitetut tehtävät ovat turvallisuuden ja vakauden vahvistaminen, taloudellinen yhteistyö, energiakumppanuudet, kulttuuri- ja tiedeyhteistyö, terrorismin, ääriliikkeiden ja separatismin torjunta.
Kollektiivinen turvallisuussopimusjärjestö (CSTO) on sotilaspoliittinen liitto, joka on olemassa nykymuodossaan vuodesta 2002. CSTO sisältää Venäjän, Valkovenäjän, Kazakstanin, Kirgisian, Tadžikistanin ja Armenian. Järjestön ilmoitettu tavoite on suojata yhdessä jäsenmaiden alueellista ja taloudellista tilaa sotilaalliselta hyökkäykseltä, terroristeilta ja luonnonkatastrofeilta.
Muut organisaatiot
Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen vuonna 1991 Venäjä tunnustettiin laillisesti Neuvostoliiton seuraajavaltioksi. Siksi hän siirtyi entisen Neuvostoliiton tilalle YK: n turvallisuusneuvostossa ja useissa muissa organisaatioissa.
Yhdistyneitä kansakuntia (YK) pidetään ehkä tärkeimpänä toisen maailmansodan jälkeen syntyneistä. Se perustettiin vuonna 1945 tavoitteena ylläpitää rauhaa planeetan eri alueilla. Sillä on huomattavat taloudelliset mahdollisuudet, hallintolaite ja jopa asevoimat. Venäjä oli yksi niistä maista, jotka osallistuivat YK: n perustamiseen. Ja voittajavoimana toisessa maailmansodassa hänestä tuli yksi organisaation korkeimmista toimeenpanevaista elimistä - YK: n turvallisuusneuvosto, jossa se on nykyään. Tässä suhteessa Venäjällä on oikeus vetoon, ts. oikeus kieltää kaikki YK: n päätökset.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) on yksi niistä, joihin Venäjä osallistuu. Etyjin tavoitteena on ylläpitää turvallisuutta ja rauhaa Euroopassa.
Edellä mainitun lisäksi Venäjän federaatio on mukana organisaatioissa, kuten Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), Euroopan neuvosto, Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS), Barentsin euroarktinen neuvosto (BEAC), Mustanmeren taloudellisen yhteistyön järjestö (BSEC), Yhdistyneet Kansakunnat. Koulutus, tiede ja kulttuuri (UNESCO), Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA), Maailmanpankkiryhmä, Maailman postiliitto, Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO), Kansainvälinen ilmailujärjestö seen (FAI), Aasian parlamentaarisen yleiskokouksen (APA), jne.
Aiheeseen liittyvä artikkeli
Lagarde Christine: elämäkerta, ura, henkilökohtainen elämä
