Syntyneenä henkilöstä tulee yhteiskunnan yksikkö, sen olennainen osa näkemyksiään, motiiveitaan, toiveitaan. Kasvatusprosessissa ihminen omaksuu tietyn mallin suhteiden rakentamisesta, siksi jopa yksilöksi tulemisen vaiheessa on tärkeää ymmärtää, mikä on yhteiskunta ja mitkä muodot ovat siihen luontaisia.
Tarvitset
Erityiskirjallisuus yhteiskunnan muodostumisesta ja ihmissuhteiden perusmallit.
Käyttöohje
1
Yhteiskunnalla on monia määritelmiä. Yhteiskunnassa sitä pidetään kaikenlaisena vuorovaikutuksen ja ihmisten yhdistymismuotojen kokonaisuutena. Tämä on historiallisesti vakiintunut tyyppi suuresta sosiaalisesta järjestelmästä, jossa yhteiskunnassa muodostuu erityinen suhdemuoto.
2
Yhteiskunnan sosiaalinen rakenne heijastaa sen jakautumista pieniin ja suuriin sosiaalisiin ryhmiin. Jokainen yhteiskunta koostuu useista suurista ja pienistä sosiaalisista ryhmistä, mutta itse yhteiskunnan rakenne voi olla vain sellainen, jota pidetään perustavanlaatuisena. Nämä ovat sosiaalisia ryhmiä, jotka rakentavat yhteiskunnan järjestelmän ja määräävät sen muutokset. Yleensä nämä ryhmät asettuvat eri paikoissa itse yhteiskunnan hierarkiassa. Ne eroavat varallisuudesta, vallasta, koulutuksesta ja tuloista. Esimerkiksi luokat sosiaalisena ryhmänä muodostuvat tajuttomasti, toisin sanoen riippumattomasti ihmisten tietoisuudesta tai tahdosta. Jos pidämme poliittista puoluetta sosiaalisena ryhmänä, on pidettävä mielessä, että tämä on tietoinen muodostuminen ja se on tarkoituksella luotu tiettyjen ihmisten ponnisteluilla.
3
Yhteiskunnan sosiaalisen rakenteen siteet ovat poliittisia, kulttuurisia, henkisiä, oikeudellisia ja monia muita suhteita. Nämä alueet on tapana erottaa teorian puitteissa, mutta käytännössä niiden läheinen vuorovaikutus voidaan jäljittää: esimerkiksi politiikkaa on vaikea kuvitella ilman taloutta tai lakia ja niin edelleen. Siksi on syytä tarkastella henkisen ja sosiaalisen tai sosiaalisen ja sosiaalisen ja taloudellisen, poliittisen ja kulttuurisen ja monien muiden symbioosia sosiaalisina suhteina. Lisäksi yhteiskunnan määräävät perheen (jos sitä pidetään sosiaalisena instituutiona), yksittäisten luokkien ja yhteystyyppien suhteet. Tämän vuorovaikutuksen takia myös yhteiskunnan kehityslakien yleinen tieteellinen ymmärtäminen on vaikeaa.
4
Siitä huolimatta tiedeyhteisö on yksilöinyt joukon yhteiskunnalle ominaisia piirteitä. Tämä on hierarkia, itsesääntely, avoimuus, informaatio, itsemääräämisoikeus ja itsensä järjestäytyminen. Ja esimerkiksi sosiologiassa hyväksytään näkemys yhteiskunnasta joukkona sosiaalisia siteitä ja vuorovaikutusta, joka esiintyy sosiaalisessa tilassa ja ajassa. Tämän hyytymän piirteitä ovat autonomia, korkea itsesääntelytaso, itsensä uusittavuus ja suuri integroiva voima.
5
Tietysti merkityksellisin merkki keskustelulle on yhteiskunnan itsejärjestelyt. Tutkijat huomauttavat, että moderni yhteiskunta perustuu taloudellisiin, ideologisiin, sosiokulttuurisiin ja poliittisiin siteisiin, ja sitä voidaan perustellusti kutsua transitiiviseksi, ts. Siirtymäksi teollisuusyhteisöstä tietoyhteiskuntaan.
Aiheeseen liittyvä artikkeli
Pitäisikö henkilön sopeutua sosiaalisiin olosuhteisiin
