Parlamentin rooli yhteiskunnassa on ilmaista ihmisten tahtoa, antaa lakeja ja vaikuttaa budjetin, verojen ja globaalien muutosten hallintaprosesseihin maassa. Venäjän parlamentti koostuu kahdesta jaostosta - ylemmästä ja alahuoneesta, joilla on erilaiset tehtävät lainsäädäntöprosessissa.
Käyttöohje
1
Maassa, jossa suunnitellaan vallanjakoa, parlamentti on yksi hallitusaloista. Niitä on kolme: lainsäädäntö-, toimeenpano- ja oikeudellinen. Parlamentti on lainsäätäjä, koska vain sen edustajilla on oikeus ehdottaa keskustelua ja antaa lakeja. Parlamentti on edustava elin, eli parlamentin jäsenet edustavat maan kansalaisia, sen asukkaita, ilmaisevat tahtoaan ja etujaan. Lisäksi parlamentti edustaa, toisin kuin paikallisviranomaiset, jonkin väestön osan, esimerkiksi alueen tai kaupungin, väestön etuja, mutta koko kansan tahtoa.
2
Kansallisena lainsäädäntöelimenä parlamentti ei ratkaise yksityisiä ja toissijaisia ongelmia, vaan osallistuu aktiivisesti yhteiskunnan tärkeisiin kysymyksiin ja vahvistaa lainsäädännöllisesti globaalit muutokset maassa. Parlamentti ei vain ehdota keskustelua ja hyväksyy lakeja ja niihin tehtäviä muutoksia, mutta myös hyväksyy valtion talousarvion, seuraa sen varoja, asettaa veroja, asettaa ehdot ja säännöt valtion korkeimpien virkamiesten, esimerkiksi presidentin, hallituksen, valitsemiselle, ministerien ja pääministerien hyväksymissäännöille. Ministeri, tuomarien valinta.
3
Parlamentin erityinen rooli voidaan tuoda esiin nykyisen presidentin vankeutta koskevissa kysymyksissä, epäluottamuslauseessa hallitukseen, armahduksen nimittämisessä, kansainvälisten sopimusten pitämisessä, sodan julistamisessa ja rauhan luomisessa.
4
Suurimmalla osalla maailman parlamentteja on jako kahteen taloon - ylempään ja alempaan. Nykyaikaisen demokratian lait edellyttävät, että vähintään yksi parlamentin jaostoista valitaan, ts. Se sisältää edustajia, jotka maan väestö on valinnut eri alueilla. Parlamentin alahuoneen jäseniä kutsutaan varajäseniksi, ylähuoneen jäseniä kutsutaan senaattoreiksi.
5
Venäjän federaatiossa parlamenttia kutsutaan liittovaltion edustajakokoukseksi ja se koostuu kahdesta jaostosta. Liittovaltion neuvosto on parlamentin ylähuone, valtion duuma on parlamentin alahuone. Liittovaltioneuvosto koostuu 170 nimitetystä senaattorista (kaksi jokaisesta liiton aiheesta), kun taas valtion duumassa on 450 valittua edustajaa.
6
Idea jakaa parlamentti kahteen taloon on antaa lakeja useissa vaiheissa. Ensinnäkin eduskunnan alahuoneessa esitetään ja keskustellaan lakiesityksistä, joskus laatimalla useita käsittelyjä tätä varten. Jos laki hyväksytään eduskunnan alahuoneessa, se on usein hyväksyttävä ylähuoneessa, vasta sen jälkeen lakia voidaan pitää hyväksyttävänä ja voimaan. Parlamentin ylähuoneella on oikeus puuttua lainsäädäntöprosessiin vain, jos lakiesityksellä muutetaan maan perustuslakia.
