Kirjailija Juri Kovalin polku kirjallisuudessa oli huima. Hän otti ensimmäiset askeleet tällä alalla proosaa aikuisille. Hän sai kuitenkin suosiota lasten tarinoiden ansiosta, joita hän alkoi kirjoittaa vahingossa.
Elämäkerta: lapsuus ja nuori
Juri Iosifovich Koval syntyi sodan edeltävänä vaikeana aikana, 9. helmikuuta 1938. Perhe asui Moskovassa. Äiti työskenteli psykiatrina ja isä työskenteli poliisissa, rikostutkintaosastolla. Hänen lapsuudenvuotensa lankesivat sotaan. Tuon ajanjakson kylmä ja nälkä aiheutti korjaamatonta haittaa terveydelle: Koval kärsi kroonisesta luiden tuberkuloosista.
Kirkko- ja kirjoitusrakkaus nuorelle Jurille herätti hänen koulukirjallisuuden opettajan Vladimir Protopopovin. Myöhemmin hän kirjoittaa hänestä omaelämäkerrallisessa romaanissaan “Punaisesta portista”. Protopopov pystyi jo havaitsemaan lahjakkaan ihmisen Kovalissa. Kehittääkseen kykyjään, hän pakotti tulevan kirjailijan kirjoittamaan runoja. Lukiossa Koval ja ystävät jopa loivat jotain salaisesta kirjailijaliitosta.
Koulun jälkeen Jurista tulee opiskelija pedagogisessa instituutissa. Rinnakkaiskurssilla hän opiskeli myöhemmin tunnetuiksi bädeiksi tulleiden Julius Kimin ja Yuri Vizborin sekä tulevan teatterijohtajan Pjotr Fomenkon kanssa. Opiskelijavuosinaan Koval oli jokeri ja yrityksen sielu. Hän oli rakastettu kirjallisuuden lisäksi myös urheilussa. Koval pelasi pöytätennistä nautinnolla, lauloi kappaleita kitaralla, jatkoi pitkiä vaelluksia.
Opiskellessaan pedagogisessa instituutissa Juri kirjoittaa melko vähän tarinoita. Ne julkaistaan innokkaasti instituutin sanomalehdessä. Kovaly itse ei kuitenkaan pidä heistä. Sitten hän päätti siirtyä toiseen pitkäaikaiseen harrastukseensa - maalaamiseen. Koval suoritti instituutissa kuvataidekurssin. Saatuaan oikeuden opettaa maalausta, hän alkoi valmistautua taiteilijan uraan.
