Pärisorjunnan poistamisesta on tullut yksi keskeisimmistä tapahtumista Venäjän historiassa. Sen seuraukset olivat erilaisia yhteiskunnan sosiaalisissa kerroksissa. Talonpoikien elämä vuoden 1861 jälkeen muuttui radikaalisti.
![Image Image](https://images.culturehatti.com/img/kultura-i-obshestvo/24/kak-izmenilas-zhizn-krestyan-posle-1861-goda.jpg)
Käyttöohje
1
Henkilökohtainen vapaus
Talonpoikien elämä vuoden 1861 jälkeen muuttui. Heitä ei enää pidetty orjina. Heidän ”väliaikaisesti vastuussa” asema merkitsi vain riippuvuutta erityisten tullien maksamisesta. Talonpoika sai kansalaisvapauksia.
2
omaisuus
Jos aikaisemmin talonpoikien omaisuus kuului maanomistajille, nyt se tunnettiin entisille palvelijoille henkilökohtaiseksi. Tämä koskee koteja ja irtainta omaisuutta.
3
itsehallinto
Talonpojat saivat oikeuden hallita kylissä. Ensisijainen yksikkö oli maaseutuyhteiskunta, ja volostit olivat korkeimmalla tasolla. Kaikki viestit olivat valittavissa.
4
Tontteja
Maaorjuuden lakkauttamisen jälkeen talonpojilla ei edelleenkään ollut omaa maata. Se kuului maanomistajaan. Mutta hän antoi tontin talonpojan käyttöön. Häntä kutsuttiin "kodinhoitajaksi". Lisäksi kentänjako ilmestyi koko yhteisön tarpeisiin.
5
Tarjouskoot
Uuden uudistuksen mukaan valtio asetti maa-alueiden enimmäis- ja vähimmäiskokojen. Optimaalisen juonteen luomiseksi ilmestyi "leikkausten" ja "leikkausten" järjestelmä, joka vastaavasti vähensi tai kasvatti maata. Jakson keskimääräinen koko oli 3, 3 kymmenesosaa, mikä tarkoitti minimointia verrattuna uudistusta edeltävään ajanjaksoon.
Lisäksi oli harjoitettu talonpoikien uudelleensijoittamista maaseudulla.
6
rikkomus
Maanjaosta oli mahdotonta kieltäytyä 49 vuotta. Sen käytöstä talonpoikalla oli oltava velvollisuuksia: corvee, joka tarkoitti kaivosjärjestelmää ja lopetti rahallisesti.
Maanomistaja itse laati työjärjestyksen, jossa määrättiin jakautumisen määrä ja velvollisuudet. Maailmanvälittäjät ovat sertifioineet tämän asiakirjan.
7
Velan purkaminen
Vuoden 1861 uudistuksen jälkeen talonpojilla oli useita tapoja päästä eroon veloista.
Ensinnäkin oli mahdollista lunastaa jako. Tämä oli pisin tie ulos tilanteesta. Lunnauksen jälkeen talonpojasta tuli laillinen omistaja.
Toiseksi, mahdollinen jako oli mahdollista kieltäytyä. Sitten maanomistaja lahjoitti siitä neljäsosan.
Kolmanneksi maaseutuyhteiskunta voisi ostaa yhteisen määrän, mikä säästää talonpoikia asevelvollisuudesta.
Kiinnitä huomiota
Yleensä uudistus oli luonteeltaan sotilaallista, koska talonpojat vapautuivat vain paperilla. He olivat edelleen riippuvaisia maanomistajista, joille valtio ei vain taannut maksua, vaan myös antoi itselleen oikeuden säädellä sen suuruutta.
Siitä huolimatta, talonpoikaisuudistus oli alku valtionhallinnon muutokselle. Kaikista vaaroista ja ristiriitaisuuksista huolimatta Aleksanteri II päätti tämän tärkeän askeleen.